tag:blogger.com,1999:blog-25760147514407293902024-02-20T04:40:32.112+02:00Aida matkallaBlogi kertoo s/y Aida -purjeveneen matkasta maailman merillä.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comBlogger37125tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-28906325461958288242016-01-20T16:50:00.001+02:002016-01-20T16:53:03.607+02:00Osa 36: Viimeinen osa. Kertomus paluusta Suomeen ja yhteenveto purjehduskierroksesta.Edellisessä osiossa lupasin tehdä loppuvedon purjehduksen loppumaileista ja paluusta Suomeen.<br />
<br />
Nyt vene on maissa ja talviteloilla. On ollut vaikeaa saada otetta paluumatkan tapahtumiin. Tuntuu kuin tuuli olisi loppunut.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7zBstpUlUdh1bDLX3NxTv11rAJS72OqPQmWr0jgKkxGQ9uYP_Qex8TJuAJqd6hGbyf1pupJP2rqsI312kFkdnGiK4QeuEXktcTf1QRPnChkgldhNsa4hB006dVdDcZsTl46fkt5wnGQI/s1600/Kuva0058.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7zBstpUlUdh1bDLX3NxTv11rAJS72OqPQmWr0jgKkxGQ9uYP_Qex8TJuAJqd6hGbyf1pupJP2rqsI312kFkdnGiK4QeuEXktcTf1QRPnChkgldhNsa4hB006dVdDcZsTl46fkt5wnGQI/s640/Kuva0058.jpeg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Olin yhteydessä blogini ylläpitäjään Juha Kohvakkaan ja hän kertoi, että vierailuja sivuilla edelleen tuhat kuukaudessa ja vuodesta 2013 96000, siis yhdeksänkymmentäkuusituhatta latausta! Tuli velvollisuudentunne saattaa purjehdusmatkamme kunniakkaaseen päätökseen myös blogin osalta. Juha myös ehdotti, että Petter Sairasen muistiinpanot liitetään blogiin pdf muodossa. Petteriltä saatiin ainutlaatuinen kuvaus Atlantin ylityksestä lähes tuntien tarkkuudella. Hän piti kirjaa käsin kirjoittaen siten, että ainakin kolmesta mustekynästä loppui muste!<br />
<br />
<iframe height="480" src="https://drive.google.com/file/d/0B7jwmbqN1lB2bDBJMkNoNVI2aWc/preview" width="640"></iframe>
<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<i>Mikäli PDF-teksti ei näy, niin <a href="https://drive.google.com/open?id=0B7jwmbqN1lB2bDBJMkNoNVI2aWc" target="_blank">tästä linkistä voit ladata sen</a>. </i></div>
<br />
Tomin ja Siirin lähdettyä paluumatkalle auto-lentokone-junayhteyksillä Belgian Sceheveningeristä jäimme kahden hoitamaan paluupurjehdusta. Edellä kirjoitin, että paluumme tapahtuu 2013 menomatkan jälkiä pitkin. Suuntimat kotiin olivat Belgia - Hollanti - Saksa - Tanska - Ruotsi - Gotlanti - Latvia - Saarenmaa - Viro - Helsinki - Lappeenranta. Käyn nyt pääpiirteittäin läpi tapahtumia. <br />
<br />
Vaikka tultiinkin jo tuttua reittiä, tapahtumia riitti aivan loppumetreille saakka. Atlantin ylityksen jälkeen päätettiin, että ei enää tehdä yöpurjehduksia, mutta ei se niin mennytkään. Hollannin matalat satamat haluttiin jättää taakse ja teimme yöpurjehduksen Cuxhaveniin. <br />
Todettiin taas, että nyt oli viimeinen yöpurjehdus, sillä liikenne niillä rannikoilla on sitä luokkaa, että siellä on turha seikkailla jos muutenkin selviäisi. On vastaantulevaa, ohittavaa, poikittaista ja ankkurissa olevaa laivaliikennettä kaikkine valoineen. Kyllähän siitä selvittiin kunnialla, mutta tuotti vaikeuksia tunnistaa esimerkiksi se, mikä laiva on ankkurissa odottaen satamiin pääsyä, tai jokiin menevä, tai mitkä liikkuu. <br />
<br />
Samalla haluttiin päästä eroon vuorovesitaulukoista, jotka sitten Kiilin kanavan jälkeen voitiin varastoida kirjahyllyyn. Näin taas jäi yksi elementti pois purjehduksen suunnittelusta. Cuxhavenista ei löytynyt lämmityslaitteelle korjausapua. Lämppäri oli sanonut sopimuksen irti, vaikka kehuin miten sen Karibialla olin korjannut. Yöt vaativat jo lämmitystä, jotta olo olisi kodikkaampaa. Hoidettiin hommaa auton sisälämmittimellä, joka oli mukana.<br />
<br />
Kiilin kanava ajettiin siten, että yövyttiin kanavan vieressä olevassa Renburgissa. Poikettiin myös Kielin kaupungissa yhden yön verran. Täältä jatkettiin Heiligehafeniin, jossa on suuri marina. Heti ensimmäisellä kävelyretkellä satamarakennuksista löytyi lämmityslaitteen merkkihuolto. Saatiin kiinni asentaja, joka tuli tekemään arvion korjauksesta. Irroitti sen ja vei mukanaan. Ihmetteli, kuinka suolaisessa kunnossa koko vehje oli! Johtosarja oli syöpynyt ja laite oli oikosulussa. Tilasi uudet osat ja uusi kaikki tarvittavat nippelit. Lämmityslaite oli saanut merivesiryyppyjä raitisilmaputken kautta. Asentaja toi kulmakappaleen, joka kiinnitettiin raitisilmaa imevään puoleen ja jätettiin roikkumaan ilmaan sinne peräpeilin sisäpuolelle. Entinen ilmaputki jäi roikkumaan vapaasti. Näin ei ollut suoraa yhteyttä ulkoilmaan ja veden meno lämmityslaitteeseen ei ole mahdollista. <br />
<br />
Oltiin viikko täällä, sillä silloin oli sellaiset myrskyt, että ei ollut asiaa merelle. Hollannissa oli vuosisadan kovimmat tuulet.<br />
<br />
Maanantaina 1.8. klo 06.00 tehtiin startti tyynessä aurinkoisessa säässä ja päästiin Marinasta ulos. Kone sammui ja liukumalla päästiin polttoainekioskin läheisyydessä olevaan laituriin. Siinä sitä oltiin hoomoilasena taas, että mitäs nyt. Avaan polttoainetankin imuputken, kun siellä edellisen kerran oli tukos. Selvisi, että taas oli mössöä putkessa, vaikka olin käyttänyt tankkauksen yhteydessä lisäainetta minkä olisi pitänyt räjäyttää levät atomeiksi. Puhdistamisen jälkeen alkoi koneen ilmaus. Katkaisin siinä hötäkässä ilmaruuvin. Taas verenpaine nousi, että entäs nyt. <br />
<br />
Marssitaan polttoaineasemalle, jossa vanhempi herra ei puhu englantia. Hän soittaa Marinaan ja antaa Jatan selittää puhelimeen, mitä apua tarvitaan. Saadaan kaksi puhelinnumeroa, johon soittaa. Ensimmäinen tärppää, ja tunnin odottelun jälkeen tulee huoltomies autoineen paikalle. Hän saa katkenneen ruuvin pois ja lähtee tekemään uudet kierteet ja ruuvin ilmausruuvin runkoon. Osat saadaan paikalleen ja ilmaus korjausmiehen toimesta suoritettua. Päästään klo 12.00 lähtemään. Olimme kuusi tuntia myöhässä, ja lyhensimme alkuperäistä matkasuunnitelmaa, jotta pääsimme ennen pimeää Gedseriin. Olimme siellä klo 21.00.<br />
<br />
Startti seuraavana aamuna ja taas kone sammuu heti satama-altaassa! Pakittamalla saatiin vielä takaisin laituriin. Olin tehnyt tarkistuksen polttoaineputkeen ja unohtanut tankin hanan kiinni! Ilmaus, ja matkaan kohti Klintholmia. Tanskan vesillä ensimmäiset levälautat ilmestyivät heti Kiilistä lähdettyä. Tuli suru puseroon, että näinkö saastunut tämä meidän Itämeren alue on.<br />
<br />
Klintholmista koneen ja purjeen voimin Ystadiin ja olimme Ruotsissa 3.8. Seuraavana aamuna 5.30 startti ja koneajo Simrishamniin. Olimme kaksi yötä ja pidimme sadetta.<br />
<br />
Sandhamnissa 6.8. totesimme, että syöttöpumpun ilmaruuvin runko-osa tihuttaa polttoainetta. Vuoto vähenee koneen lämmetessä ja viasta huolimatta pystyy konetta käyttämään. Jatketaan kohti Kalmaria, jossa meidät ohjataan huoltoliikken laituriin, kun muualla ei ollut tilaa. Oli jotkut festarit. Sanoin Jatalle, että tästä ei lähdetä, ennen kuin vuotovika koneessa on korjattu. Oli perjantai, ja jouduttiin odottamaan maanantaihin liikkeen avautumista. Saatiin homma hoidettua korjausmiehen tiukattua kiinnitysruuvit erikoisavaimilla, joita ei itsellä ollut.<br />
<br />
Päästiin 10.8. jatkamaan kohti Borgholmia. Täältä jatkettiin Visbyhyn, jossa tavattiin suomalaisvene Defyr. Ovat tuttuja edelliseltä kaudelta Karibialta. Matka jatkui koneelle Färöön. Tuulet oli kääntymässä meille vastaisiksi ja haluttiin, että matka etenee aina kun on mahdollista. <br />
<br />
Föröstä lähdetään 04.00 kohden Saarenmaan länsipuolta. Jo alkuvaiheessa todetaan tuulen voiman ja suunnan olevan sellainen, että vaihdetaan kohdetta Venspiliin, joka on Latviassa. Klo 18.00 ollaan Venspilissä, ja ajan keulavalon laituriin tohjoksi! Viereisen saksalaisveneen kippari kertoi, että pelastin hänen päivänsä, kun tällaisella kokemuksella sattuu vahinkoja. Olin korjannut valon Englannissa, kun ensimmäinen lamppu meni sinne Atlannin syvyyksiin. <br />
<br />
On ollut sellaisia pieniä vastoinkäymisiä koko paluun ajan, että on tullut mieleen, haluaako vene takaisin Saimaalle ollenkaan.<br />
<br />
Seuraavana aamuna jatkuu matkanteko Saarenmaan eteläkärkeen Montyyn. Täältä Kuivatsuun, josta Dirhamiin, missä olemme perillä 16.8 klo 19.00. <br />
<br />
On kutinaa vatsassa, ja mieli odotusta täysi, sillä 06.00 starttaamme koneen ja purjeen voimin kohti Porkkalaa. Tuulet olivat nyt pohjoisen puolella, mutta heikkoina. Oltiin 17.30 Porkkalassa! Oli hieno tunne, kun Porkkalan majakka ja Suomen manner saatiin näkyviin. Ajattelin, että jos vielä vastoinkäymisiä, ja paluuseen liittyvät asiat mättää, niin voidaan vaikka kävellä kotiin! <br />
<br />
Pettymys Porkkalan marinassa oli, kun saunan ovessa oli lappu, että se oli rikki. Oltiin viimeksi saunottu lokakuussa Suomessa. Ruotsissa olin muutaman saunan ovella käynyt, mutta osa oli epäkunnossa ja toiset kylmillään, ettei siitä saunomisesta sielläkään mitään tullut. Olin kuitenkin totutellut saunakulttuuriin niin, että saunaoluet olin kyllä juonut, vaikka ei löylyjä saanutkaan. <br />
<br />
Masa soitti Ironside-veneestä. Kertoi, että olivat nähneet AIS-näytöstä, että Aida oli tulossa Porkkalaan. Toivottivat tervetulleeksi. Heidätkin oltiin tavattu edellisenä vuonna Karibialla.<br />
<br />
Suomenlinnassa sitten 18.8. saunottiin ja tavattiin Lindholmit, Meriida-veneen omistajat. Parannettiin maailmaa ja muisteltiin yhteisiä Karibian aikoja! Tässä touhussa meni pari päivää, ja päästiin jatkamaan matkaa 20.8. Pellingin kautta Kotkaan. Oltiin Kotkassa 21.8. ja jätettiin vene sinne. Itse matkasimme Lappeenrantaan Siirin 10v päiville.<br />
<br />
Paluu veneelle 25.8. kun oli juhlat juhlittu. Aidan kannelle oli ilmestynyt viesti, että tervetuloa kotimaahan! Maailmanympäripurjehtijat Kärkkäiset ja Rajalat olivat käyneet tavoittelemassa.<br />
<br />
Tankkaus, ja 26.8. kohti Santiota ja Saimaan kanavaa. Santiossa ollaan yö, ja aamulla 06.00 aloitetaan matka Venäjän puoleisella vuokra-alueella kohti Viipuria. Vuokra-alueella saa kulkea vain valoisana aikana. Viipurin lahdella tuli vastaan Carelia-laiva, joka liikennöi Lappeenrannan ja Viipurin väliä päivittäin. Meidän mainiot miehistön jäsenet Arska ja Jussi olivat risteilymatkalla Carelialla, ja olivat informoineet laivan hekilökuntaa, että kohtaamme Viipurinlahdella. Matkustajat ja henkilöstö olivat yläkannella huiskuttaen Suomen lippuja, ja laiva painoi äänitorvea tervehdykseksi, ja huudoin toivotettiin tervetulleeksi kotiin! Tippa silmässä jatkoimme kanavalle ja he Viipuriin! Nuijamaalla tehtiin tullaus Suomeen.<br />
<br />
Saavuttiin Lappeenrantaan ja kotisatamaan 27.8. klo 23.50! Kiinnitettiin vene vieraslaituriin ja juotiin pullot kuohuviiniä! Kumpikin omansa, ja nautittiin siitä hetkestä, että kotona ollaan kaikesta huolimatta. Vielä Nuijamaalla potkuri ei meinannut muuttaa suuntaa, vaikka kone käskytti toisin. Aidassa on sellainen säätölapapotkuri, missä lavat kääntyvät pakittaessa toisin päin. No totteli, kun narrattiin. Siis viime maileille pientä jännitystä riitti. Kanavassa on seitsemän sulkua, ja korkeusero meren ja Saimaan välillä n. 76 m.<br />
<br />
Olin ilmoittautunut Sataman valot -tapahtumaan Lappeenrannan satamassa 29.8. Siihen liittyi vene-eskaaderi sataman suihkukaivon ympäri. Osallistuttiin eskaaderiin siten, että mukana oli kaikki purjehdusretkeemme osallistuneet miehistön jäsenet. Alukset esiteltiin yleisölle ja kuulutettiin jokaisen veneen tiedot sekä historia. Kaikki Atlantin ylittäjät olivat pukeutuneet punaisiin housuihin! Englantilaisen pukeutumisetiketin mukaan mieskin saa pukeutua iltajuhliin punaisiin housuihin, kun on purjehtinut Atlantin yli. <br />
<br />
Rannoille ja torille oli kokoontunut satoja ihmisiä. Saimme valtaisat aplodit, kun tarinamme kerrottiin yleisölle. Kaikki sataman alukset antoivat yhtaikaiset äänimerkit tervehdykseksi meille kotiinpaluun johdosta! Näin juhlistimme paluuta Lappeenrantaan koko porukan voimin, jotka olivat projektissamme mukana. Kaikki alukset kiinnittyivät sataman laitureihin juhlavalaistuina. Jatkoimme iltaa s/y Aidalla muistellen yhteisiä purjehdustapahtumia aivan aamutunneille asti hiukan Mount Cay 1703 -tuliaisrommeja maistellen! <br />
<br />
Lehdistö ja paikallisradio tekivät <a href="http://yle.fi/uutiset/elakelaiset_purjehtivat_kaksi_vuotta_ja_ylittivat_atlantin_pois_tullessa_meinattiin_tormata_valaaseen/8273409" target="_blank">jutun (klikkaa se auki tästä)</a>, ja kävimme oikein radiohaastattelussa kertomassa tunteistamme ja matkasta. <br />
<br />
Kerroin alussa, että vene on maissa ja on edessä ensimmäiset viikot, jolloin voi katsella asioita taaksepäin. Paljon on kyselty tuntemuksia, mutta niitä ei vielä ole ollut aikaa miettiä. Käytiin Saimaalla pari kertaa jäähdyttelyretkellä syksyllä. Todettiin, että nyt saa riittää, sillä kausihan alkoi meidän osalta 2014 marraskuussa. Ensimmäinenä yönä maissa ajettiin rannan kautta kertomassa Aidalle, että menemme toisaalle nyt yöksi. Aivan selvästi Hän näytti yksinäiseltä, ja hieman loukkaantuneelta, että hylkäättekö minut. Oikeasti vene oli ollut kotimme lähes kaksi vuotta. Ei voi sitä sidettä väheksyä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAJWXW5RRu66jrP2Kwn5Uh9A76PY4_9bR7lRjxjzXVIlxrfzsu0c1lG90K861SEqsOsbz2aUzQfWyNkuAC6xbuqgFpH5tVt32XYnqx1x8CvV_OK-T9gBoTv-Ku7SC2M6OeGTUkbnYP9gg/s1600/karibia+2015+433.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAJWXW5RRu66jrP2Kwn5Uh9A76PY4_9bR7lRjxjzXVIlxrfzsu0c1lG90K861SEqsOsbz2aUzQfWyNkuAC6xbuqgFpH5tVt32XYnqx1x8CvV_OK-T9gBoTv-Ku7SC2M6OeGTUkbnYP9gg/s640/karibia+2015+433.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
Äkkiä ajatellen elämä tuntuu aika tyhjältä ja rauhalliselta. On vaikea löytää loppulausumaa koko juttuun. Varmaan tarvitaan aikaa kaiken sulatukseen ja taas uutta etäisyyttä asioihin. <br />
<br />
Ollaan suuret kiitokset velkaa kaikille jotka yhteiseen matkaamme ovat osallistuneet. Varmaa on, että haluamme pitää yhteydet ja järjestää tapaamisia vuosittain. Terveiset myös kaikille niille venekunnille joita tapasimme Karibiankierroksen aikana ja tervetuloa Saimaalle. Tehdään vaikka eskaaderi Savonlinnan Oopperajuhlille ensi kesänä. <br />
<br />
Joku on sanonut, että myrskyisten merien jälkeen tällä purjehtiminen on kuin oltaisi mummolassa! Meriida, Panthera, Ironsaid, Homeless, Chianra, Zara, Katariina, Kalimeira, Verde, Paloma-x, ja varmaan joku jäi vielä mainitsematta.<br />
<br />
Kiitos kaikille teille jotka ovat blogin kautta meitä seuranneet. On mahtavaa tuntea, että on pystytty tekemään ja toimimaan siten, että matkamme on kiinnostanut monia ihmisiä. On täysin avoin asia blogin suhteen, että tuleeko siihen koskaan jatkoa. Ehkä valokuvia voisi lisätä, kunhan ne saadaan johonkin järjestykseen.<br />
<br />
Lämpimin terveisin: <br />
S/Y Aida<br />
Kari ja Jatta<br />
Lappeenranta 27.10.2015<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCEXDnXe5yePXUbVTnuS79X2lzsRw1TBldu0FfyOgzYz5RbvQrs6blc2ykUytIrkNdjvvngq997kqGT7vUMU01hlnqFOqNmk5XyNVrMIcFlbfVQXYyy207fXvlnxG2wZkom83TNu4JbvY/s1600/syksy+2013+Albufeira+-+104.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCEXDnXe5yePXUbVTnuS79X2lzsRw1TBldu0FfyOgzYz5RbvQrs6blc2ykUytIrkNdjvvngq997kqGT7vUMU01hlnqFOqNmk5XyNVrMIcFlbfVQXYyy207fXvlnxG2wZkom83TNu4JbvY/s640/syksy+2013+Albufeira+-+104.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
Ps. Aida on vuoravenerekisterissä. Jos tunnet tarvetta ystäviesi kanssa purjehtia Saimaalla, ja tutustua Swan 42 -purjeveneeseen, joka on kiertänyt maapallon 2001-2004, sekä nyt purjehtinut kahden vuoden Karibiankierroksen, niin mahdollisuus on olemassa.<br />
<br />
kari.k.lappalainen@kolumbus.fi<br />
+358400558925<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7hdWVzPDVDmPKI8_rl42szv0Tkfk2Elp3uW0LTWdCmKIS8N3CQyjoqdSUZhHpEVFlkgOb4-423tTUPDOPmDVzWCVPLbUs60WV0HokbD6Xii3cM0s8HecIbb2qKgpRzRRb_Wcrf-Uvt4s/s1600/IMG_6410.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="450" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7hdWVzPDVDmPKI8_rl42szv0Tkfk2Elp3uW0LTWdCmKIS8N3CQyjoqdSUZhHpEVFlkgOb4-423tTUPDOPmDVzWCVPLbUs60WV0HokbD6Xii3cM0s8HecIbb2qKgpRzRRb_Wcrf-Uvt4s/s640/IMG_6410.JPG" width="640" /></a></div>
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comLappeenranta, Finland61.054941199999988 28.1896259000000135.532906699999984 -13.118968099999989 86.576975699999991 69.498219900000009tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-30812747736530203422015-07-18T13:09:00.003+03:002015-07-18T13:09:47.671+03:00Osa 35: Takaisin EurooppaanOn ollut sellaista menoa ja meininkiä, että kirjoittamiseen ei ole ollut aikaa, eikä kykyä keskittyä. Toivon, että kaikki ymmärtävät paineet, mitä tälläinen valtameripurjehdus tuo mukanaan. Käyn nyt ylimalkaisesti läpi paluuta reitiltämme St Maarten - Bermuda - Azorit - Falmout.<br />
<br />
Sen voi todeta, että oli haasteellisempaa palata, vaikka matkat jaksottuivat kolmeen legiin. Maarten-Bermuda 700 mpk 7 vrk, Azorit 1400 mpk 14 vrk ja Falmout, England 1200 mpk 11 vrk. Yhteensä koko operaatio kesti 41 vuorokautta, joista 32 veneessä. Lähdettiin 4.5.2015 St Maartenilta ja oltiin Falmoutissa 14.6. Paras vuorokausimatka oli 175 mpk, eli keskinopeus 7.2 kn. Meripenikulmahan on 1852 metriä. Oli ennakkoon tiedossa paremmin mitä tulossa on. Säätyypit oli vaihtelevampia, vaikka ei mennessäkään pasaateja tahtonut löytyä. Voi verrata siihen, ettei se ensimmäinen laskuvarjohyppykään tuntunut ennakkoon miltään, mutta toinen ja kolmas olikin sitten oma lukunsa, kun tiesi mitä tulossa on. Niin koneestakin loikkaat tyhjyyteen ja olet oman onnesi nojassa!<br />
<br />
Ylityksellä tapahtunutta: <br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiU3JrRcxg-Za_X5ANmEVC_I4fg2OIcdXyAEbrWjjB3emY5UrjY5lZhyiFfcfuSyI6Zdw7_51R9UIJb0LaUL-6mquOmYKQt9T8_Ig21Yt5YTfBXJLRPzp_26K_cFcgColB90kXGVtFVR8I/s1600/IMG_1035.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiU3JrRcxg-Za_X5ANmEVC_I4fg2OIcdXyAEbrWjjB3emY5UrjY5lZhyiFfcfuSyI6Zdw7_51R9UIJb0LaUL-6mquOmYKQt9T8_Ig21Yt5YTfBXJLRPzp_26K_cFcgColB90kXGVtFVR8I/s400/IMG_1035.JPG" width="285" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Veki vedettiin mastoon kolme kertaa eri syistä.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLiNJFS_0MCpQ7Jer_G-k9A2oeJk-j8_Y0yi3abPHK7hlDQBLwPcYeHge8Nmu8_ZUane3ACVJVmcz5pVrW3tHiPgRkchQW736nTTR1gZkmp9WpWnJ5VLwbP0q8UTCsiSnlfFVAWDZ5NY4/s1600/IMG_1103.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLiNJFS_0MCpQ7Jer_G-k9A2oeJk-j8_Y0yi3abPHK7hlDQBLwPcYeHge8Nmu8_ZUane3ACVJVmcz5pVrW3tHiPgRkchQW736nTTR1gZkmp9WpWnJ5VLwbP0q8UTCsiSnlfFVAWDZ5NY4/s400/IMG_1103.JPG" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kone sammui, kun ajettiin johonkin köysivyyhteen.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsGJ_DRlKBA8WpFlGM2JF4RGpjjvsYOPNLq44nnlyG9JwDJ7gXxshrm6DmwWWjVYRQBCUtYsMiBAZ8KSYxVcHBnpt36a3ZJY4JoT0G9ez4mfJ721AerGDavFvjQLLemnDJ4D8I3F3y90w/s1600/IMG_1131+%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsGJ_DRlKBA8WpFlGM2JF4RGpjjvsYOPNLq44nnlyG9JwDJ7gXxshrm6DmwWWjVYRQBCUtYsMiBAZ8KSYxVcHBnpt36a3ZJY4JoT0G9ez4mfJ721AerGDavFvjQLLemnDJ4D8I3F3y90w/s320/IMG_1131+%25282%2529.JPG" width="215" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Delfiinit kävivät kymmenen kappaleen ryhmässä meitä moikkaamassa, ja
ohjasivat keulassa matkaamme kohti määräsatamaa. Kilpikonnat eivät
paljon eväänsä hetkauttaneet, vaikka tavattiin niitäkin.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Bermudaan ajettiin yöllä! Kolmosreivi oli käytössä. Wc meni tukkoon. Harmaavesisäiliön tyhjennyspumppu lopetti toiminnan. Maston kattotukikumit valuivat alas. Beibistaakin vaijerista neljä säijettä poikki. Teetimme Azoreilla uuden. Keulavalo häipyi Atlannin syvyyksiin. Suojaverkot repeytyivät aalloista. Pelastusliivit laukesivat veden roiskeista. Ison purjeen ratsastajat kolme irtosivat. Veki ompeli.<br />
<br />
Pääskynen tuli kylään 500 mpk lähimmästä rannasta ja oltiin ihmeissään! Se söi Jatan näkkärit ja jatkoi matkaa. Azoreiden jälkeen olimme ajaa valaiden kanssa yhteen kaksi kertaa. Teimme väistöliikkeet ja selvisimme. Veki laihtui matkan aikana 6 kg! Minun kansakoulussa tekemä jakkara on seilannut Atlannin edestakaisin ja on edelleen kasassa! Vietimme kolmet synttärit: Marski 4.6., Kari 5.6., ja Pette 6.6.!<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNzO8OGjnrE98QmZA6cFgz1KwjuLDhrFZWRuPMz8lwgO2uIzO_IzBhXPq1pmGgo7vpY-bodpDMl0kulfOU8nDsLQtqRvHyAZt8IIOjytFB1GJgd1cMXw0tKyx7pWFkscm0XsTHIgceKNw/s1600/IMG_1200.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNzO8OGjnrE98QmZA6cFgz1KwjuLDhrFZWRuPMz8lwgO2uIzO_IzBhXPq1pmGgo7vpY-bodpDMl0kulfOU8nDsLQtqRvHyAZt8IIOjytFB1GJgd1cMXw0tKyx7pWFkscm0XsTHIgceKNw/s320/IMG_1200.JPG" width="236" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQosL0AkCeVhHOJW841_JOYFnS_1kMLHRmXhhqX4OJTv355seWk3bTIB9MtMy4UYGaoJDJXuY9jVO13SMmPQnAE7U0kDrhYE0eK0WCFhzzJMlI4TU4IhlO1T3J73ewXv0g6GLFoBfnNs8/s1600/IMG_1210.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="215" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQosL0AkCeVhHOJW841_JOYFnS_1kMLHRmXhhqX4OJTv355seWk3bTIB9MtMy4UYGaoJDJXuY9jVO13SMmPQnAE7U0kDrhYE0eK0WCFhzzJMlI4TU4IhlO1T3J73ewXv0g6GLFoBfnNs8/s320/IMG_1210.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKN-v0MI_6g_WEAHDY5rNq1n_yM4TmDLu3F-sB6mweJEFm3UbdALoh2B_VDlWGu-VDBO4lk0Y9-E2vzSVXwln3ClUSRrQ3Hy0_BKuRW1XgHn3pIX97AWaS95hSg-ixnyCRttU85dxRoJI/s1600/IMG_1341.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKN-v0MI_6g_WEAHDY5rNq1n_yM4TmDLu3F-sB6mweJEFm3UbdALoh2B_VDlWGu-VDBO4lk0Y9-E2vzSVXwln3ClUSRrQ3Hy0_BKuRW1XgHn3pIX97AWaS95hSg-ixnyCRttU85dxRoJI/s320/IMG_1341.JPG" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kolme vuorokautta ajoimme sumussa tutkan opastuksella kohti Falmouttia. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCLJ7HKSqeex-kEW1O3vaERzLx8oWHPes6WJz60rK4os8kTUYy0mK7SF7TFOwe6TVAKAbZkN9Nn-SoczNRs7foPozk_zwhiBc0pb1eNenWF0UgbQ4v1_BgEtAw0F1Pi7r-HWuiOaDgH9s/s1600/IMG_1365.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCLJ7HKSqeex-kEW1O3vaERzLx8oWHPes6WJz60rK4os8kTUYy0mK7SF7TFOwe6TVAKAbZkN9Nn-SoczNRs7foPozk_zwhiBc0pb1eNenWF0UgbQ4v1_BgEtAw0F1Pi7r-HWuiOaDgH9s/s320/IMG_1365.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Mukana ollut Pette Sairanen, kirjailija, dramaturgi, purjehtija, umpihankihiihtäjä, retkiluistelija, meloja ja armoton mies muutenkin, piti kirjaa tapahtumista päivittäin ja kirjoitti lyhennelmän muistiinpanoistaan, kertoo tapahtumat kokemuksensa mukaan. Tuovat vaihtelua muidenkin ajatukset tästä kalliista harrastuksesta: elää mahdollisimman epämukavasti, mutta vapaaehtoisesti, omasta valinnasta!<br />
<br />
Veikko Nikkinen kuului myös miehistöön. Hän osoittautui myös erittäin sitkeäksi ja hermonsa hallitsevaksi mieheksi. Monitaitoisuus osoittautui siten, että ei ollut hommaa mikä ei hoitunut, vessan putkiston purkamisesta lihapullien valmistukseen sekä englanninkieliset kuulutukset.<br />
<br />
Jatan psyyke ja sitkeys oli ilon aihe, kun vertaa menomatkaan. Hän oli kuin toinen ihminen ja on ylittänyt nyt Atlannin valtameren molempiin suuntiin!<br />
<br />
Pekka Laaksonen on mies paikallaan, hän hoiti minun kanssa vuorot siinä missä muutkin. Me ei olla maratoonareita eikä siksi tullakkaan! <br />
<br />
Nyt olemme jo Den Helder marinassa Hollannissa. Tulimme Doverista Tomin ja Siirin vahvistuksella 6.7. ja nyt odottelemme tuulien tyyntymistä, että voimme jatkaa kohti Kielin kanavaa.<br />
<br />
Kunhan saavumme kotivesille, niin teen yhteenvedon reissusta. Nyt ympyrä on sulkeutunut ja palaamme takaisin samoja reittejä, kuin 2013 menimme kohti Karibiaa.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comDen Helder, Netherlands52.956280799999988 4.7607972000000752.879716299999984 4.59943570000007 53.032845299999991 4.92215870000007tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-61984581841851834582015-05-10T18:23:00.000+03:002015-05-10T18:23:24.969+03:00Osa 34: Vene-elämää St. Maartenilla. Marras-huhtikuun päiväkirja. Valmistautumista paluumatkaan.Jäimme marraskuussa St. Maarteniin ankkuriin sulattelemaan viime aikojen tapahtumia. Olimme luvanneet tehdä päätöksen jatkosta pikapuoliin. Pyörimme sinne ja tänne saamatta otetta mistään. Marinassakin vierailimme ja siellä sanottiin, että tulkaa takaisin, tilaa on. Jatan vointia kyseltiin, kun hän oli kolhinut polvensa linnoitusvierailun yhteydessä. Kukaan ei ollut kiinnostunut minun vanhasta olkapäävammasta, jonka olin saanut Pallaksella kymmenen vuotta sitten. Nyt se vaan heräsi eloon perämoottorin kanssa painiessa. Lasku jollaan ja nosto ylös parikin kertaa päivässä, niin olka suuttui siitä. Oikea käsi ei nouse ylös, kuin niin, että vasemmalla nostaa sen. On tehnyt hyvää tämä rauhallinen venetoiminta, mitä olemme viettäneet.<br />
<br />
Aloitin veneen tarkastelun ja totesin, että aurinkopaneelit vetävät viimeisiään. Ne ovat sellaista ohutta mallia, ja ilmeisesti se värinä, mikä biminin katolla on ollut pari vuotta, on vioittanut niiden pintaa. Latausta tuli kun kääntelin niitä sisäänpäin kippuraan! Tästä alkoi viikon kestänyt paneelien vaihto. Ensin toinen ja sitten toinen. Kun paneeliongelma alkoi, kokeilin huvikseni tuuligeneraattoria, joka on tököttänyt siinä toimettomana, kun lähdettäessä todettiin, että se ei tee virtaa. En tiedä miten näin on käynyt, mutta nyt alkoi pelittää, kunhan vain tuuli tarpeeksi. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiANEceICRBKj4eaNF_tSFGpBOMSHI_fRvlUQWDXTdFhsmoi1ukLYw0s1jqGc20lcMirO-KkLjwwcyhy7Bm8sb2QupQPk3EqwhvLUbQDK59gtGXuISuGNqNBSC_JKLwPR_2K0ExAn0HVJQ/s1600/IMG_0823.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiANEceICRBKj4eaNF_tSFGpBOMSHI_fRvlUQWDXTdFhsmoi1ukLYw0s1jqGc20lcMirO-KkLjwwcyhy7Bm8sb2QupQPk3EqwhvLUbQDK59gtGXuISuGNqNBSC_JKLwPR_2K0ExAn0HVJQ/s320/IMG_0823.JPG" width="240" /></a></div>
<br />
Kaasupullojen kanssa puljattiin ja käytettiin täytössä. Oli sekaisin kirjanpitäjän vaihtopäivät. Emme tietäneet milloin oli vaihdettu ja täytetty. No, sen pitäisi olla nyt kunnossa. Keulapiikin siivouksen ja tuuletuksen aloitimme ja samalla teimme inventaarion siitä, mitä mukana on. Aikaa kului ja mietittiin jatkoa.<br />
<br />
Nyt olemme tehneet päätöksen, että toukokuun alkuviikoilla alkaa paluu Eurooppaan. <br />
<br />
Ensin Bermudaan 860 mpk, Azoreille 1600 mpk ja Englannin kanaaliin 1200 mpk, jos tuuli niin suo. Matkaa on, ja jos vielä Suomeen pyrkii, niin elokuussa voisi olla siellä. Toisin sanoen noin kolme kuukautta purjehdusta. Tästä siirtyivät kaikki ajatukset paluun valmisteluun, ja tuntui, että täällä on kaikki nähty. No, eihän se niin ole. Caribialla on 7000 saarta ja niistä on 10 % asuttuja! Matkan jatkaminen vaikka Panamaan ja eteenpäin oli niin monen eri asian yhtälö, ettei sellaista lähdetä toteuttamaan. Mm. matkat vain pitenenevät, ja sitten on terveydelliset näkökohdat. Uhmapäisyyden tai näyttämisen halut, ovat 30 vuotta takanapäin! Vaikka veneily ja purjehdus on krooninen sairaus, mihin ei ole lääkitystä, niin kun sitä on 50v sairastanut, on kroppa jotenkin "löystynyt" sen otteesta! Ensimmäisestä purjeveneen ostosta tulee tänä kesänä 50 vuotta, siis vuodesta 1965!<br />
<br />
En tässä muuta selittele. Kerron sitten erikseen jos ketä kiinnostaa. Kaikki perustuu siihen, mitä olemme kokeneet. Se tiedetään, että eilistä ei saa takaisin koskaan. Eletään tässä hetkessä nyt. Huominen on edessä, ja uusi päivä!<br />
<br />
Atlantin ylitysmiehistö alkaa olla kasassa. Se tuntuu hyvältä. Sen organisointi ei ollut päivän juttu sekään. Laadimme "aikatauluja" ja otimme yhteyksiä heihin, ketkä olivat kesällä kertoneet mielenkiinnosta avomeripurjehdukseen. Palataan siihen myöhemmin, mutta kahdella "karpaasilla" on lentoliput tänne 30.4.2015!<br />
<br />
Tapasimme täällä s/y Chiara Ninan ja Jari Tammilehdon, Yachtclub Sindbad Helsingistä. He olivat lähteneet alunperin vuoden purjehdukselle Kanarialle, mutta olivat kyllästyneet siellä oloon, ja päätyivät tänne Karibialle. He palaavat ensi kesäksi Suomeen samalla aikataululla kuin me. Kävimme syömässä, ja paransimme maailmaa kertalaakista. Meistäkin tuntuu nyt paremmalta, vaikka seuraava aamu tuntui huonolta sen illan jälkeen!<br />
<br />
Tällaisillä pidemmillä matkoilla kaikkia veneessä olevia laitteita pitäisi aina ajoittain käyttää, jotta ne pysyvät kunnossa. Lämmityslaite on yksi niistä, ja sitä ei olla tarvittu sitten Suomen maan. Olen sitä joskus kokeillut, ja on käynnistynyt, mutta nyt ei. Hyörin ja pyörin mittareiden kanssa saamatta tolkkua mistään. Nyt en soittanut Koukun Matille, joka on veneen sähköistä perillä. He kävivät niitä Pullin Hepan kanssa läpi. Matti kerran vastasi puhelimeen, että mitäs nyt? <br />
<br />
Perästä löytyivät hapettuneet sulakkeet ja liittimet, ja kun niitä vähän kokeilin, niin sulake lähti osina pois. Perässä ruorikoneisto on saanut näköjään suolakylpyjä, ja ne ovat tehneet hommansa. Aikani tussasin ja vaihdoin liittimet ja sulakkeet, niin lämmitin taas pelittää! Onko kukaan korjaillut veneen lämmitintä Karibialla? Täällä näissä veneissä on ilmastointi. Tuskin muilla kuin pohjolan porukoilla on lämmittimet. Nyt kello on 19.30 ja tässä karttapöydällä on 27.6 astetta lämmintä! Niin kuin huomaatte, valmistaudumme kylmempiin keleihin.<br />
<br />
Olimme Philisburgissa. Jatalle oli kaupunkiloma tarpeen, kun hän oli pyörinyt veneessä arjen hommissa. Menimme Hiacella eli paikallisbussilla Marinan pysäkiltä. Olin uhannut ostaa lenkkikengät ja kelloon pariston. Kenkäkauppaa ei meinannut löytyä millään. Timanttikauppoja oli vierivieressä. Kauppa löytyi viime metreillä, ja nyt Niket odottavat lenkkeilijää. Paristokin saatiin vaihdatettua. Sekään ei tahtonut ensin onnistua.<br />
<br />
Kävelimme jonkun ministeriön ohi, ja huomasimme infotaulun Chikungunya-nimisestä itikan piston aiheuttamasta sairaudesta. Kuumeesta, tai miksi sitä nyt nimittäisi. Täällä on levinnyt kaikille saarille itikan aiheuttama vaiva, joka alkaa korkealla kuumeella 3-5 päivää pistosta. En tarkkaan tiedä, mutta joka sadas jostain lajista kantaa sitä. Olisikohan verrattavissa meidän punkkiongelmaan? Vaivaan ei ole lääkitystä eikä rokotetta, ja se voi mennä niveliin, ja vaivata vaikka vuoden. Tapauksia on tavattu ensimmäisen kerran 2012, etenkin täällä pohjoisilla saarilla, josta tauti on levinnyt etelään. Meitä varoitti heti marraskuussa Hanna-Lea siellä Antigualla. Edellisenä vuonna siitä ei puhuttu mitään sielläkään, eikä kirjoitettu lehdissä. Tämä on kuulemma vaikuttanut turistimääriinkin. Varmaan enemmän tietoa on niissä maissa, joilla on omistusyhteydet näihin saariin. Suomessa on tuskin kuultukaan. Lentokoneissa kuulemma informoidaan, tiesivät nämä meidän vieraat kertoa. Koneet kun lähtevät täältä, niin matkustamojen ilmanvaihdot myrkytetään ennen lähtöä! Lentoemo kulkee Raidpurkki käsissä ja töhöttää kattoon myrkyt! Monen ravintolan baareissa on Off- purkit vapaassa jakelussa, jotta asiakkaat saavat hölvätä kintut myrkyllä. Meillä veneessä ei itikoita ole näkynyt, etenkään kun olemme ankkurissa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjK5lCk0kB1llbbR43tBUo9K6K0uguqC0UMRc2bA-gnrtap0f2NA1pFiNv4Nr9EiBNaphtmljFC0F2Zvm5L1AyBgYnlGBG9C9zKk8r5qYO4zaqNRDIKWVK5kIyiHEysiei7eJIpEcBcgQ/s1600/IMG_0827+(2).JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjK5lCk0kB1llbbR43tBUo9K6K0uguqC0UMRc2bA-gnrtap0f2NA1pFiNv4Nr9EiBNaphtmljFC0F2Zvm5L1AyBgYnlGBG9C9zKk8r5qYO4zaqNRDIKWVK5kIyiHEysiei7eJIpEcBcgQ/s320/IMG_0827+(2).JPG" width="240" /></a></div>
<br />
Vieressä on tanskalainen yksinpurjehtija, joka kävi kertomassa kuulumisia, ja kyseli meidän suunnitelmista. Hän kertoi mm., että joltakulta oli otettu pelastuslautta pois, kun oli vanhat päivämäärät, eikä häntä päästetä lähtemään ennen kuin asiat ovat kunnossa. Meidän on vielä tämän kevään voimassa, vaikka luulin, että se on vielä ensi vuonnakin ok. Maritimin tarra lautan kyljessä kertoo, milloin uusintatarkastus on tehtävä.<br />
<br />
Teimme Nikeillä ensimmäiset lenkit, mutta ei yhtään juoksuaskelta. Ehdotin, että juostaan vähän, niin Jatta sanoi, että anna mennä, hän ottaa aikaa! Kävimme katsomassa lentokenttää, ja uutta siltaa, joka on melko tarkasti rajalla, ja tie kulkee aivan siinä vieressä. On vilkas liikenne. Tuntui, että aina joku kone oli nousemassa tai laskeutumassa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxq-_EVvLCj5fIKsRksBjq6X5uLn2221QisCGIsGt7XyZJSx-6bfjuEvljbLGgGCHWX-dvOGMb_cFKOpEBopSS-eYZiSaWflEY8NWh7EEzrxvHvneMWwwIYgH3ACc0gifaP2omOcYGdBg/s1600/IMG_0844+(2).JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxq-_EVvLCj5fIKsRksBjq6X5uLn2221QisCGIsGt7XyZJSx-6bfjuEvljbLGgGCHWX-dvOGMb_cFKOpEBopSS-eYZiSaWflEY8NWh7EEzrxvHvneMWwwIYgH3ACc0gifaP2omOcYGdBg/s640/IMG_0844+(2).JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCplkGhZLv5ZOuaHEBQS-Z52V7TyDPEmBxuxDEyzttipvj866wRagcYEgVOMgq0XulDRu3c582qKzyLmthX4w__Vg43nOet8fR754QI5nfbPQEBlp5c-Ks2F79mhV1avD6EqaK74vSOsc/s1600/IMG_0875+(2).JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCplkGhZLv5ZOuaHEBQS-Z52V7TyDPEmBxuxDEyzttipvj866wRagcYEgVOMgq0XulDRu3c582qKzyLmthX4w__Vg43nOet8fR754QI5nfbPQEBlp5c-Ks2F79mhV1avD6EqaK74vSOsc/s640/IMG_0875+(2).JPG" width="640" /></a></div>
<br />
Ostimme The Daily Herald -lehden, ja kyllä siellä oli taas Kimi Räikkösestä juttua. Kirjoitin silloin aikaisemmin, ettei meidän johtopolitiikoista paljon maailmalla ole juttua, mutta Räikkösestä kyllä. Taas kahden peräkkäisen päivän lehdessä Kimi antoi lausuntoja! Samaisessa lehdessä oli mainos Classical Delight Consert, Violin Accordion Recital -konsertista. Tämä meidän viulisti metsästää, että missä tämä konsertti on, kun lippuja saa täältäkin saarelta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhD28pW-GqeS478eNWU2-y5WWdED0QB6b36NPC7-s_EgAwrV7ItjvAsjFGdcWjFc5KJLZ6tL9vqHCnxTHf88AQ9g-awBa9U7QRfjtPRDg-HON1XEotfFwf4yO-MAqU85DA8BIAy2WaAJ1U/s1600/IMG_0920+(2).JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhD28pW-GqeS478eNWU2-y5WWdED0QB6b36NPC7-s_EgAwrV7ItjvAsjFGdcWjFc5KJLZ6tL9vqHCnxTHf88AQ9g-awBa9U7QRfjtPRDg-HON1XEotfFwf4yO-MAqU85DA8BIAy2WaAJ1U/s320/IMG_0920+(2).JPG" width="240" /></a></div>
<br />
Kävimme sitten konsertissa. Eva Ingolf, violin, ja Andi Kristins, accordion. Taiteilijat ovat syntyperältään islantilaisia, ja nykyisin asuvat New Yorkissa. Konserttipaikalle pääsi ainoastaan taksilla. Otimme lennosta auton, kun sitä tööttäämällä tarjottiin. Kuljettaja ei tiennyt, missä koko paikka on, eikä nähnyt lipusta lukea koko juttua. Jatta luki sitten ääneen, ja vihdoin hän sanoi, että I know, ja mentiin. Hän vei meidät viereiselle tontille, jossa sijaitsi jokin hengellinen "pyhättö". Sieltä kysyimme, että missä on esitys, ja näytimme taas lippuja. Siinä se oli, seuraavassa rakennusryhmässä, jossa oli kuntosalit ja tämä konserttisali, Belair Community Center. <br />
<br />
Noin viisikymmentä ihmistä oli paikalla kuulemassa musiikkia. Esitys oli ehkä pettymys jo siitäkin syystä, että pääosa esitettiin sähköviululla. Ainoastaan kahden kappaleen säestyksessä oli harmonikka mukana. Bach kuulemma meni vielä välillä vähän epäpuhtaasti. Minä en huomannut, mutta Jatan tarkka musiikkikorva sen kertoi. Pari tuntia siinä meni taukoineen, jolloin oli tarjolla virvokkeita. Taksikuski oli antanut kortin niin, että soittakaa, jos tarvitsette paluukyytiä. Tuumasimme, ettemme soita, kun ei olla siellä, mihin hän meidät vei. Aloitimme kävelyn, eiköhän kyyti hoidu sitten lennosta. Olimme syrjäisellä alueella, ja liikenne oli hiljentynyt, puhumattakaan siitä, että takseja vilistäisi. <br />
<br />
Aloitimme patikoinnin kohti Philipsburgia, ja tarkkailimme autoja, jotta saisimme kyydin. Jatta maalasi piruja seinille, ja sanoi, että jos meidät nyt ryöstetään, niin mitäs sitten. Sanoin, että vaiti, ja kävele! Yksi taksi meni ohi, mutta vika suuntaan. Vihdoin pysähtyi auto, ja kysyi, että minne matka, ja saimme kyydin. Se oli oikea taksi, jolla oli kanadalainen asiakas kyydissä. Kyselivät ketä ollaan ja mihin menossa. Pääsimme Simson Bayhin turvallisesti. Sain komennon, että tarjoat nyt valkoviinit illan päätteeksi, kun selvisimme hengissä konserttiseikkailulta. Oli ensimmäinen kerta sitten lokakuun, kun oli pitkät housut jalassa. Olimme ostaneet liput etukäteen, ja kyselimme vähän kautta rantain, että miten pitää pukeutua. Ohjeet kuuluivat, että kuin illalliselle! Ilokseni totesin, että housut mahtuivat hyvin jalkaan.<br />
<br />
Meillä oli Isänpäivänä WC-remontti. Nyt ensimmäisenä Pääsiäispäivänä teimme kahden vinssin huollon, kun ne olivat jumissa. Ennen matkaa Eiskosen Masa ja Olkkosen Tapsa kävivät kaikki vinssit läpi huoltaen ja voidellen ne. Olivatko he sitten säästäneet vaseliinia, kun nämä kaksi sanoivat yhteistyön irti? Meillä on tässä veneessä kymmenen näitä vinssejä. Jos pari jumittaakin, niin ei se menoa haittaa. Eihän niitä olisi nyt pyhinä tarvinnut rempata, mutta silloin se on tehtävä, kun inspiraatio tulee. Töissä tehtiin käskystä, nyt milloin itseä huvittaa.<br />
<br />
Niket ovat saaneet kyytiä, eli olemme lenkkeilleet. Kumpikin on todennut, miten kävelystäkin tulee helpompaa kunnon jalkineilla! Löysimme päivänkakkaroitakin lenkkipolun vierestä!<br />
<br />
Vaihdoin saimme ankkurin ylös, ja vaihdoimme maisemaa St. Martinille Ranskalle kuuluvalle saarenpuoliskolle. Marigotin lahdelle ankkurointi, ja tulliin, joka oli kiinni. Kiipesimme Fort St. Louis -linnakkeelle "tappamaan akkaa". Jatta oli edellisellä kerralla kompuroinut nurin siellä, ja sanoin, että sen paikan yli pitää kävellä, niin se akka tulee hoidettua. Näin me hoidimme nuorena, kun mäenlaskussa kaaduimme, ja tehtiin niin sanotusti akka, kun kaaduttiin. Piti laskea uudelleen kaatumatta ja saatiin puhtaat paperit.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEil66le5k35ByzmK0YIa-vwkFaLpdFL-UeF94k2SzY1ZSHf7YDwjoAKULV3PgFcS2eXbrvdsZVQxfzhy4EUv9XEGJWtVLvMS48wrLH692tOrfCCyWLkbKNXusnT___oktrFQWUnCs8PXdw/s1600/IMG_0929+(2).JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEil66le5k35ByzmK0YIa-vwkFaLpdFL-UeF94k2SzY1ZSHf7YDwjoAKULV3PgFcS2eXbrvdsZVQxfzhy4EUv9XEGJWtVLvMS48wrLH692tOrfCCyWLkbKNXusnT___oktrFQWUnCs8PXdw/s320/IMG_0929+(2).JPG" width="240" /></a>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgw5lqmVZ_JOK0HIkG3m9cHDsehy1beds4bpzG2goAnoRZdA53FHTocbGUbPmSyagnXpufnxSgQrD3vpoo64EQd2PoDaCiWO9DJYcBKgAbZQD-3k8dRcDhgfscYbaR5IFfiBJnv8J4UAdo/s1600/IMG_0932+(2).JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgw5lqmVZ_JOK0HIkG3m9cHDsehy1beds4bpzG2goAnoRZdA53FHTocbGUbPmSyagnXpufnxSgQrD3vpoo64EQd2PoDaCiWO9DJYcBKgAbZQD-3k8dRcDhgfscYbaR5IFfiBJnv8J4UAdo/s320/IMG_0932+(2).JPG" width="240" /></a></div>
<br />
Olemme tehneet kaupunkikierroksia, ja todenneet, että hintataso on edullisempi kuin saaren hollantilaisella puolella. Jouduin ostamaan uudet shortsit, kun edellisistä meni vetoketju rikki. Sitä edelliset repesivät ja sitä edelliset menivät niin kuluneiksi, etten saa niitä laittaa jalkaan! <br />
<br />
Meillä Suomessa pitää koirat olla kytkettynä kun kulkee kaupungilla. Näimme täällä, kun hevonen seurasi isäntää ilman kytköksiä, ja hyvin näytti sujuvan. Täällä on myös keltaiset suuret koulubussit, niin kuin amerikkalaisissa elokuvissa näkee. Meille opetetaan, kuinka bussista pitää poistua, ja sieltä tai täältä se katu ylittää. Nähtiin, miten se hoidetaan täällä. Bussi antoi pysähtymismerkit ja parkeerasi keskelle katua poikittain niin, että koko liikenne oli seis kumpaankin suuntaan, ja taaperot pääsivät yli kadun, eivätkä autot päässeet mihinkään. Ei kuulunut yhtään tööttäystä, vaikka täällä muuten keskustellaankin äänimerkein. Turvallisuus oli taattu.<br />
<br />
Miehistö on koossa paluumatkaan. Veikko Nikkinen, Peter Sairanen ja Pekka Laaksonen tulevat samalla lennolla 30.4.2015 klo 14.00. Silloin on Vappuaatto ja Jatan synttärit. Sillä konseptilla aloitetaan. <br />
<br />
Me menemme Marina Simson Bayhin 27.4. ja laitamme valmistelut aluilleen. Saimme Ilkka ja Sinikka Niekalta terveiset. He olivat täällä viime vuonna Katariina-veneellään, ja kertoivat seuraavansa kaikkia suomalaisveneitä mielenkiinnolla. Löysin heidän laatimansa listan valtameren ylitystarvikkeista. Saimme sen silloin Kap Verdellä heiltä, kun olimme vähän h-moilasena, että mitä kaikkea pitää varata, ja kuinka paljon. Onhan sitä kirjallisuutta ja kaikkea tietoa maailma tulvillaan, mutta kun se on A4:lla ja kaupassa mukana, niin elämä on helpompaa.<br />
<br />
Menimme Marina Fort Louisiin tekemään mm vesitankkauksen, kun olimme olleet 40 vrk ankkurielämässä. Marina on ympyrän muotoinen paalutettu satama-allas. Hyvin sekavan oloinen. Paikka löytyi Dockmasterin opastuksella helposti, ja hommat alkoivat kaupassakäynnin merkeissä. Suihkussa käytiin kaksi kertaa. Ensin vesitankkauksen yhteydessä veneen kannella, ja illalla oikeassa polettisuihkussa. On ylellistä, kun vene ei keinu mihinkään suuntaan, vaan on vakaasti paikallaan. <br />
Jatta pesi kylmätilat ja pilssit, jonka jälkeen kelasimme ankkuriketjun laiturille pesuun. Seuraavana päivänä dinghyn pohja. Aidan potkuri ja sen akseli pitää saada myös puhdistettua. Meinasimme näin laistaa telakalla käynnin. Veneen pohja ei ole kovin näkittynyt, mutta potkuri ja akseli on. Säästän pohjan puhdistuksen miehistölle. Olkoon siinä heidän kuntotesti! En muista mitä Gastiliiton sopimukset sanovat tämänkaltaisista tehtävistä. Rommi-annoksethan se kertoo selkokielellä!<br />
<br />
Palkkasimme paikallisen sukellusyrittäjän puhdistamaan pohjaa. Hän teki tunnin töitä, ja kertoi, että se ei ollut hänen mielestään hyvässä kunnossa, mutta nyt on. Simpukkaa oli riittämiin, ja puhdistus tarpeellinen. Sata kymmenen euroa on mielestäni kohtuuhinta, kun ajattelee miten toimenpide vaikuttaa kulkuun ja ajettavuuteen. Antaa ajassa ja polttoaineessa nopeasti takaisin hintansa. On paljon tärkeämpi toimenpide, kuin vaikka kylkien vahaus. Miehistölle jäi vain työn tarkastus uintivuorolla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4UAxUUTE1Dq3j_adHDL0TvKo8y-sPL0aMWV1dPtkP8DoyM00U9AxOGnNOB9l4mPK5ImQQpdsRj-EJdyuBLjQQvmaLmCZDZULFOKct8lkWHAgRS7psz1SIQJMKtAQvTFqRoNvnqi33GXA/s1600/IMG_0977.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4UAxUUTE1Dq3j_adHDL0TvKo8y-sPL0aMWV1dPtkP8DoyM00U9AxOGnNOB9l4mPK5ImQQpdsRj-EJdyuBLjQQvmaLmCZDZULFOKct8lkWHAgRS7psz1SIQJMKtAQvTFqRoNvnqi33GXA/s320/IMG_0977.JPG" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
Vieressä on amerikkalainen katamaraani, jolla on vedenalaiset valot, joilla voi tarkkailla pimeää merenpohjaa yöaikaan. Meidän pieni outlets-valo on hiukan vaatimaton näihin jetset-meininkeihin. Sain Suomesta Leinon Jussalta ohjeita tälläiseen itsetunnon kohotukseen. Pää pystyyn, kossupaukut ja etiäppäin muista välittämättä! <br />
<br />
Kristalleja ja muita astiastoja säilöimme niin, etteivät aallokossa kilise mihinkään suuntaan. Varasimme viisi mukia ja viisi lautasta, mistä ateriat ym. sitten nautitaan.<br />
<br />
Naapurissa on myös ranskalainen vene, jolla on peräpeilissä viirimaalaus, jonka etukulmassa on leijona, niin kuin Suomen tunnuksissa on, ja vielä Suomen värit. Jatta kysyi heiltä, että mistä moinen. He kertoivat, että se on heidän Yacht Clubinsa viiri. Ovat lähdössä 18.4. kohti Azoreita. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizroi9C8e-hoU40rl_Lnnhh5ZMdc0R20luMXsRxwJ5cJx86xnMW654AP2vu97fGMvLS5xFRbxqq9ARxKY6b7egE5FdtYNNUL1NVbE8wKUVx7CxPW43ZH9bmJTA3Or7rfhg5RZYFMcyiQI/s1600/IMG_1007+(2).JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizroi9C8e-hoU40rl_Lnnhh5ZMdc0R20luMXsRxwJ5cJx86xnMW654AP2vu97fGMvLS5xFRbxqq9ARxKY6b7egE5FdtYNNUL1NVbE8wKUVx7CxPW43ZH9bmJTA3Or7rfhg5RZYFMcyiQI/s320/IMG_1007+(2).JPG" width="240" /></a></div>
<br />
Taulukoiden ja purjehdusoppaiden mukaan huhtikuun puolesta välistä alkaa suositusaika, milloin täältä on hyvä aloittaa paluu Eurooppaan.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comSint Maarten18.04248 -63.05483000000003817.9216915 -63.216191500000036 18.1632685 -62.89346850000004tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-30224124856820993712015-03-17T23:26:00.000+02:002015-03-17T23:26:04.349+02:00Viesti Teppo Valtosen poismenostaHelmikuun 27. soitin Lappeenrantaan ja sain kuulla sen suru-uutisen, että Teppo Valtonen on purjehtinut pois maallisesta elämästä. Nuori mies, ikää en tiedä, mutta harrasti purjehdusta, retkiluistelua, laitesukellusta, lumilautailua, ja liitovarjoilua talvisin Saimaan jäillä. Lappeenrannan kaupunginorkesterin konserteissa sekä Skinnarilanhovissa Toivo Kuulan tulkintoja oltiin kuulemassa, eli myös musiikki kuului hänen elämäänsä. Olimme sopineet Tepon kanssa, että jos hänen työnsä puolesta käy, hän tulisi meille mukaan jollekkin pitemmälle matkalle vahvistukseksi. Mies oli itse rauhallisuuden perikuva. Harkitseva ihminen ja hyvä purjehtija. Hän olisi sattunut Atlantin ylitykseen hyvin. Tieto kohtalosta iski kuin salama. Se tässä elämässä on varmaa, että se ei kohtele kaikkia tasapuolisesti, uskoi sitten mihin hyvänsä. Syvä osanottomme ja jaksamista lähiomaisille.<br /><br />Kari ja Marjatta LappalainenAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-12555840204012941172015-03-17T23:17:00.001+02:002015-03-17T23:17:13.933+02:00Osa 33: Guardeloupe - Antigua, vierailijoita kotimaasta.Palaan vielä edelliseen juttuun niistä kuuluisuuksista. Otin eräänä iltana puheeksi, että ketä ja kuinka kuuluisia julkkiksia Jatta oli nähnyt turvamiesten keskellä silloin siellä Bartsilla. Minulle ne nimet eivät sanoneet oikein mitään. Kuulemma toinen on ollut Titanicin keulassa. Kysyin, että onko se toinen ollut sitten siellä perässä. No ei kuulemma ole, vaan osaa laulaa! "Veneporukkaahan" siis molemmat!<br />
<br />
Arskan ja Jussin vierailusta vielä: Jussi opetti panamalaisen paalusolmun, joka ei lähde kuin kirveellä auki! Arskan tehtävänä oli eräällä kauppareissulla ostaa talouspaperia. Arska tuli hampaat irvessä talouspaperit kainalossa ja vähän purpatti, kun rommipullo oli samanhintainen. Oli käsi hapuillut vaihtoehtojen välillä!<br />
<br />
Kiitokset myös Myllytunturin laskettelutiimille ja kello 11.00 sunnuntain kahviryhmälle terveisistä ja kuvista. Perille tuli. Kai se motto on edelleen, että "miljoonaa" mennään?<br />
<br />
Palasimme kahdestaan oloon ja otimme suunnan tuttua kohdetta kohden: Terre-de-Haut. Jännityksen kohde oli kytkimen öljyt, oliko remontti onnistunut. Tuuli oli hyvä, eikä konetta käytetty kuin tunnin verran, ja öljyt pysyivät kytkimessä. Olimme sellaisessa mielentilassa, että jos näin jatkossa tökkii, niin Eurooppaan ensimmäisessä toukokuun sääikkunassa tullaan. Pari päivää myöhemmin tuli suomalaisvene Swan 41 siihen lähipoijuun. Aikaisemmin näimme pikaisesti kuunari Helenan henkilökuntaa. Muuten ei suomiveneitä ole näkynyt. Markku Lehtinen omistaa ja on tekemässä pitempää retkeä vaihtuvin miehistöin. Netistä caramiamaailmanympari.net löytyy tarinaa ja lisätietoa hänen suunnitelmistaan. Paljon vaihdoimme mielipiteitä ja kuulumisia, miten maailma viskelee ihmisiä sinne ja tänne. Terveysoppia mm. niin, että ruoka, Espanjan kuumuus, ja suomen kylmyys vaikuttavat ihmisen elämän pituuteen...<br />
<br />
Matka jatkui hyvien tuulien saattelemana Deshaiesiin, jossa oli seuraava suomalaisvene, eikä mikään turha tuttavuus ollutkaan. Kyseinen oululaispariskunta on ollut näillä vesillä 17 vuotta! Taas tuli kuulumisia kokemuksen syvällä rintaäänellä. Olivat sitä mieltä, että 6 kk suomessa ja 6 kk täällä on aivan hyvä systeemi. He pitävät venettään Pointe Pitren marinassa vedessä sillä välin, kun ovat kotimaassa. Harmittaa, että tuttavuus jäi tuntiin, eikä vaihdettu yhteistietojakaan. Olimme seuraavana aamuna lähdössä kohti Antiguaa.<br />
<br />
Kello 5.30 herätys ja matkaan. Isopurjeella ja koneella mentiin ensimmäiset tunnit, ja sitten pelkällä purjeella. Sitten heikkeni tuuli, ja oli vielä myötäistä ja maininkia niin, että petti hermot. Otimme purjeet alas ja menimme koneajolla Falmouthin lahdelle ankkuriin. Olemme olleet tuossa vieressä English Harbourissa, mutta emme täällä. Pulkkisen satamakirjassa lukee tämän kohdalla, että maailmanluokan vehkeet ovat täällä. No niinhän ne ovat, yhtenä iltana kannella makoillessa laskin 18 punaista mastovaloa! Kun mastot ovat tarpeeksi korkeita, pitää varoittaa lentoliikennettä! Mikä se metrimäärä on, en tiedä enkä mene mittaamaan, senkun pitävät valonsa ja mastot! Meidän maston korkeus on 21 metriä ja pärjäämme tavallisella valolla. On myös etukannella ja tutka-antennissa aurinkokennolamput, jotka mielestäni riittävät.<br />
<br />
Helmikuun 16. matkasimme Jollyyn huoltohommiin. Vaihdettiin Öljyt ja suodattimet koneeseen. Kytkinkin tuntui pitävät öljyt sisällään. Oli mukava tulla tuttuun ympäristöön. Tavattiin Hanna-Lea ja vaihdettiin kuulumiset.<br />
<br />
Lauantaina 21.2. oli herätys klo 03:00 ja starttasimme St. Bartsiin klo 04:00. Matkaa oli 74 mpk ja halusimme olla valoisan aikaan perillä. Tuuliennuste oli hyvä, samoin kuin mainingin suunta. Ensimmäiset tunnit suunnistettiin pimeydessä kolmen risteilijän seassa. Ne kun liikkuvat öisin, ja viettävät päivät satamissa, joissa ihmiset tuhlailevat rahojaan. Tulihan se auringonnousukin ja saatiin selvyys kelistä. Vaikutti hyvältä, ja matka taittui purjehtien 6-7 solmun vauhdilla kohti Bartsia. Olimme perillä klo 16:00 ja ankkuripaikka löytyi helposti. Ei ollut sitä Uudenvuoden hulinaa. Seuraavana päivänä tullasimme sisään ja ulos, jotta maanantaina pääsimme matkaan kohti St. Maartenia, jonne Hemulit perheineen olivat tulossa tiistaina. Meillä oli varaus Marinaan 24.2., joka oltiin tehty edellisellä vierailukerralla.<br />
<br />
Mentiin 10:30 silta-avauksella sisään Simson Bay -lahdelle, vinkkasimme marinan kumivene kylkeen, ja kerroimme, että tultaisiin sisään. Kaveri soitti marinaan, kyseli varauksemme perään ja ilmoitti, että ei ole varausta, ja satama täyttyy 35th Heineken Regatan johdosta. Oltiin H moilasia. Ankkuroimme ja menimme dinghyllä marinan toimistolle. Meillä oli virkailijan lappu, jolla varaus oli tehty. No, tilaa alkoi löytyä, mutta joudumme lähtemään 1. tai 2. päivä maaliskuuta pois. Menimme takaisin veneelle odottamaan, että voidaan lähteä, kun ei ennen 16:00 saanut mennä. Air France laskeutui siinä odotellessa, ja sieltä sukulaiskomitea ilmoitti, että täällä ollaan. Sovittiin tapaaminen hotellille, kun kerrottiin oma tilanne.<br />
<br />
Terhi ja Tomi Pakkanen, heidän Siiri ja Saimi, Virpi Pakkanen Sveitsistä, Jenni ja Mika Mäkitalo, ja heidän Ukko ja Eevi tavattiin sitten uima-altaalla! Eivät olleet laukkuja kerenneet purkaa, ennen kuin uintihommat alkoi! Riemulla ei ollut rajaa, kun kuulumiset kerrottiin, olihan neljä kuukautta kulunut viimenäkemältä! Lento oli tullut Pariisin kautta, ja kaikki mennyt hyvin. Alkoi rantaloma meilläkin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9kPsglQga49k8YsgdpLnzNERuDB4nwgiejDIk0Y03-EM1TQI9MtIk7mOHfaaDztwSm7K7xC_6Ooig4i7r9j_pSJjkRGVXJMT26gZLMldIkXP4LanjpTiyucSHGcLjN-FGqN3L0sTglSk/s1600/IMG_0513.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9kPsglQga49k8YsgdpLnzNERuDB4nwgiejDIk0Y03-EM1TQI9MtIk7mOHfaaDztwSm7K7xC_6Ooig4i7r9j_pSJjkRGVXJMT26gZLMldIkXP4LanjpTiyucSHGcLjN-FGqN3L0sTglSk/s1600/IMG_0513.jpg" height="400" width="300" /></a></div>
<br />
Yöt olimme veneellä ja päivät katseltiin rannalla, kun lapset temmelsi. Tomi ja Mika kävivät sukellusretkillä, ja naiset tekivät ostosmatkoja mm. Philipsburgiin paikallisbusseilla. Matka maksoi kaksi dollaria suuntaansa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjaw7p3nP9Lcx_AMqw1OEpCb3cOJ_iwl2kEqmfXcL9GVVXkMeAUcNCeGLPFPNWbnwvhDwNM7beaDfelJ6WfZtvpfS7ULfMWXfRW1xTNruPVlKZ6_O4HruAs_dQi4ab4d5g214uGyLHzNKc/s1600/IMG_0561.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjaw7p3nP9Lcx_AMqw1OEpCb3cOJ_iwl2kEqmfXcL9GVVXkMeAUcNCeGLPFPNWbnwvhDwNM7beaDfelJ6WfZtvpfS7ULfMWXfRW1xTNruPVlKZ6_O4HruAs_dQi4ab4d5g214uGyLHzNKc/s1600/IMG_0561.JPG" height="400" width="392" /></a></div>
<br />
Iltaisin kävimme syömässä porukalla, ja Tomi ja Virpi kokeilivat myös lobsterin makuelämyksiä. Otukset otettiin altaasta elävänä, ja hinnan määräsi paino.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoPkjUxNzj443HgKQdu3QN9gehqxDz7-8WPshBNZ003B-DEqwRxe989H1d24VU3ZuB0QmbpFy2ZnXuIlz6jx-H6z5hPgVAwhOGQSgf2MLqPYo3OAS4o7iuMjpJ4fOPmGXe2sDENy1Mp6w/s1600/IMG_0580.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoPkjUxNzj443HgKQdu3QN9gehqxDz7-8WPshBNZ003B-DEqwRxe989H1d24VU3ZuB0QmbpFy2ZnXuIlz6jx-H6z5hPgVAwhOGQSgf2MLqPYo3OAS4o7iuMjpJ4fOPmGXe2sDENy1Mp6w/s1600/IMG_0580.JPG" height="374" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNh5gMgUytTZ941Cpb-cpCHXQ7_B9wieINAprxJI6nRhIShn8oaXHvPcqvvpvnIY5Z4xKyfK4b7cM-JHs-CdEW2-ar2XaAkR3o8XC0Y18MEy26-Fdf7DYtMU17tnSwNzkIS-9hdlXBR9o/s1600/IMG_0597.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNh5gMgUytTZ941Cpb-cpCHXQ7_B9wieINAprxJI6nRhIShn8oaXHvPcqvvpvnIY5Z4xKyfK4b7cM-JHs-CdEW2-ar2XaAkR3o8XC0Y18MEy26-Fdf7DYtMU17tnSwNzkIS-9hdlXBR9o/s1600/IMG_0597.JPG" height="400" width="300" /></a></div>
<br />
Eräänä iltana Virpi tilasi riippuvan kebabin, joka oli rakennettu kanasta. Tämä on hyvin amerikkalainen yhteisö. Kaikki hinnat ilmoitetaan ensin dollareina ja sitten nafteina. Täällä on pääasiassa amerikkalaisia matkailijoita.<br />
<br />
Lauantaille vuokrattiin kolme autoa, joilla tehtiin saarikierros. Meidän oloa varjosti se, milloin tulee komento marinasta ulos. Heineken Regatta on 5. - 8.3. ja kilpaveneitä saapui koko ajan lisää. Komento tuli tiistaina, ja siirryimme ankkuriin. Suurimmat osanottajat olivat 100-jalkainen Swan ja 80-jalkainen Volvo Ocean Regattaan 2008-2009 osallistunut pursi! Hulinaa riitti päivät ja yöt niin, että alta pois. Neljänä päivänä klo 15:00 Simpson Bay Bridgen avauksella tuli sisään suurin osa kilpailijoista, ja se oli suuri ohjelmanumero. Paikallisen pursiseuran ravintola sijaitsi siinä sillankorvassa. Sinne ihmiset kerääntyivät katsomaan ja hurraamaan kilpailijoille, jotka panivat parastaan, esittäen kuka mitäkin hauskaa! Etenkin viimeisen kilpailulähdön jälkeen showt olivat parhaita, ja tunnelma katossa, tai sanoisiko veneissä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicKNWPSsPJe7IXOD7ePAjg3Wnc04g1rM6vFg__uUSt7SWtkJHaib5gvrFXBCxezy-iV6M_g2tQXhK8VavWr0PtWaB82EyPuEa3GnjSEw2vNai9iTM3b4m0CTJdH-uZi1r_AGowfMG9-Uk/s1600/IMG_0744+(2).JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicKNWPSsPJe7IXOD7ePAjg3Wnc04g1rM6vFg__uUSt7SWtkJHaib5gvrFXBCxezy-iV6M_g2tQXhK8VavWr0PtWaB82EyPuEa3GnjSEw2vNai9iTM3b4m0CTJdH-uZi1r_AGowfMG9-Uk/s1600/IMG_0744+(2).JPG" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
Vieraamme aloittivat paluut siten, että Virpi palasi Sveitsiin tiistaina, ja muut Suomeen perjantaina 6.3. Virpi viestitti, että hyvin meni matka, vaikka Pariisissa joutui koneenvaihdossa juoksemaan viimeiset sata metriä. Olivat jo kuuluttaneet madam Virpiä! Muut ottivat lomasta kaiken irti rantaelämän merkeissä. Lämpötilahan on 30 astetta varjossa. Meri varmaan samaa luokkaa, ehkä 28. Päivän kun valvoo tekemättä mitään, niin iltaisin on väsynyt!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8vkA4ePelCU3npVTmmceFPfNWvvn6k9dyqUfK-YG5k2AeSWX1f_GpTQs2wJETNvyVOx4262PRvwgmL_N2IwAHndBavmR24ag2xzje_Iab2fj4TQ0qIix59apEVztS3qWFcYgHfC8ywlQ/s1600/IMG_0701.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8vkA4ePelCU3npVTmmceFPfNWvvn6k9dyqUfK-YG5k2AeSWX1f_GpTQs2wJETNvyVOx4262PRvwgmL_N2IwAHndBavmR24ag2xzje_Iab2fj4TQ0qIix59apEVztS3qWFcYgHfC8ywlQ/s1600/IMG_0701.JPG" height="640" width="480" /></a></div>
<br />
Perjantai sitten oli eron päivä, ja olimme rannalla vielä viimeisillä kuvauksilla maisemia ihaillen. Paluut olivat sujuneet aikataulun mukaisesti. Me jäimme kyllä eräänlaiseen tyhjiöön! Lupasimme selvitä ja pärjätä eteenpäin.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comAntigua, Antigua and Barbuda17.0746557 -61.81752069999998916.8318102 -62.140244199999991 17.317501200000002 -61.494797199999987tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-30412766696909806762015-02-15T14:02:00.005+02:002015-02-15T14:02:50.698+02:00Osa 32: Saint Barthelemy - Antigua - GuadeloupeUusi vuosi on alkanut niin vauhdikkaasti, että ei ole ollut aikaa jatkaa blogin kirjoittamista, mutta nyt palataan kirjoittamisen pariin, ja yritän muistella kuukauden tapahtumia. Pahoittelut siis kaikille.<br />
<br />
Saint Martinilta palasimme Saint Bartehelemylle Uudenvuoden aatoksi. Täällä tapaa kuulemma kaikkia maailman kuuluisuuksia! Porukkaa oli niin valtavasti kaikenkokoisilla veneillä ja laivoilla, että ei tahtonut ankkuripaikkaa löytyä. Sen lisäksi, että laivojen kansilta löytyi helikopterit ja autot, niin ensimmäisen kerran näimme, että oli viritetty vesiliukumäet mereen! En tiedä, olivatko pelastusreittejä, mutta ymmärrys oli hakusessa. Henkilökunnat rahtasivat omistajia ja heidän vieraitaan maihin yhtenään. Tässä kulttuurissa aallokon tekeminen ei paljon paina. Yhteysveneiden hevosvoimat saattoi olla 2x200 hv! Siellä sitä kiikuttiin niin että oksat pois.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEik9EDdprDRT2v5101RmxUy84V36HyXPfyeHjQkN0KtFx1lb7dCRfj8ZiYkzvTI1LvzPCF0oYpCQYR9nRWd0q-rskYfJhmlG3JLeAEy3mXeLwouh7t8rt9TrRQsKUjvwvDPlXgk3wxyGsQ/s1600/IMG_2532.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEik9EDdprDRT2v5101RmxUy84V36HyXPfyeHjQkN0KtFx1lb7dCRfj8ZiYkzvTI1LvzPCF0oYpCQYR9nRWd0q-rskYfJhmlG3JLeAEy3mXeLwouh7t8rt9TrRQsKUjvwvDPlXgk3wxyGsQ/s1600/IMG_2532.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Käytiin maissa, ja satamatoimisto tiedusteli, milloin lähdemme. Oli luvassa viikko kovaa tuulta, ja silloin ei merelle mennä. Katsoimme toimiston ilmoitustaululta varoitusta Joulun pyhiltä, että ei voi koko miehistö poistua ankuroidusta veneestä, koska on luvassa 2,5 metrin swelli, eli maininki. Oli vaikean päätöksen hetki, ja tulimme siihen tulokseen, että vietämme yhden yön, ja Uudenvuoden päivän aamuna lähdemme 74 mpk taipaleelle kohti Antiguaa.<br />
<br />
Jatta väitti nähneensä Leonardo DiCaprion, 40v, ja Rihannan, 26v! Iltalehti 14.1. kertoo näin: Daily Mail -lehti kirjoittaa, että Rihannan ja Leon välit lämpenivät jo uutenavuotena, kun molemmat olivat juhlimassa Saint-Barthelemyn paratiisisaarella Karibianmerellä! Arto toi meille kyseisen lehden. Siellä seassa me mentiin reput selässä, kuluneissa shortseissa, niin että jytke kävi. Jatta kysyi, että näetkö miten siistiä ja kaunista porukkaa täälä on. En tunnustanut nähneeni mitään poikkeavaa.<br />
<br />
Uusi vuosi aloitettiin klo 5.30 herätyksellä, ja kuudelta lähdettiin matkaan. Ei siinä juhlittu sen kummemmin illalla, kun työpäivä oli edessä. Päästyämme avomerelle totesin nousukulman semmoiseksi, että ei päästä kuin Antinguan eteläpuolelle. Laitoin koneen auttamaan, ja pelkällä isolla mentiin sivuvastaiseen. Merenkäynti oli sitä tuttua vastaista ja sekavaa maininkia, mistä ei saanut mitään tolkkua. Kuka ei täällä ole ollut, niin hänelle on turha yrittää selittää. Ei hyvältä näyttänyt matkanteon kannalta. Iltapäivällä noin klo 16.00 sammui kone. Yritin ilmausta ja vaihdoin ensiosuodattimen, mutta ei auttanut. Swan 42 on purjevene, siitähän ei päästä mihinkään - mutta kun siitäkin tulee oikeasti purjevene, niin se ei mukavalta tuntunut. Oli takuuvarmasti yöpurjehduksen paikka. Päätimme ajaa kohti Antiguaa, olihan lähestymiskohde tuttu. Se yö siellä sitten ryskytettiin, ja tuli mieleen, että onko pakko vielä tässä iässä taistella luonnon kanssa. Jatta ilmoitti, että jos tästä selvitään, hän lentää saarten välit - ajele sinä miten haluat veneellä. Matkaa tehtiin 24 tuntia ja etenemä oli n. 75 mpk! Ensimmäisen kerran koimme, että vasta-aaltoon törmätessä vauhti putoaa yhteen solmuun.<br />
<br />
Aamuyöstä kello neljän aikaan saavuimme rannikon läheisyyteen, ja ajattelimme odottaa päivän valkenemista, koska ankkurointi purjeella on turvallisempi tehdä silloin. Kaikki meni hyvin, ja saimme veneen ankkuriin. Huilasimme tunnin ja menimme maihin tulliin, ja kyselemään hinausta Marinaan. Remontti on turvallisempi tehdä, kun köydet ovat kiinni. Sataman johtaja lupasi hinauksen seuraavalle aamulle klo 09.00, mikäli kone ei käynnisty. Iltapuhteena sitten aloitin tankin ja siihen liittyvien putkien tarkastelun, ja löysin tankin imuputken yläpäästä noin 4 cm mittaisen mustan massanöölin, joka oli tukkinut polttoaineen saannin. Paikkojen puhdistamisen ja ilmauksen jälkeen saatiin kone käyntiin. Aamulla pääsimme Marinaan, ja alkoi tankkien tyhjennys ja pesu. Tankit olivat suht puhtaat, ja siivilöimme polttoaineen takaisin. Mitä lie mössöä ollut, sitä en tiedä, mutta liukenematonta ainetta oli. Toinen aurinkopaneeli tuli silloin yöllä alas niin, että jysähti, ja sen kiinnittäminen oli seuraava homma. Jouluvalot kiinnitettiin 3.1.2015. Jatta oli ostanut valonauhaa ja saimme sen vasta nyt kiinni.<br />
<br />
Jollysta jatkoimme 9.1. matkaa Deshaiesiin Guadeloupeen, jossa kirjauduimme sisään vihurien saattelemana. Seuraavana aamuna starttasimme Les Saintesiin. Olimme vaaksoneet niin, että kohtuullisilla tuulilla selviämme Pointe Pitreen, kun tehdään matkaa päivittäin. Karin nimipäivänä 11.1. lähdimme kohti Pointe-a-Pitren Marinaa. Anoppi 96v oli ainut, joka soitti ja onnitteli nimipäivän johdosta. Aivan viimeisillä mailella rysähti, kun puomin skuutti petti niin, että hela katkesi. Onneksi olimme vastaisessa ja saatiin tilanne haltuun laskemalla purje alas. Menimme koneella Marinaan, ja löytyi vapaa paikka, johon omatoimisesti kiinnityttiin. Taas riitti puuhaa, kun lähdimme etsimään happolatakkaa ja hitsaustaitoista henkilöä. Löytyi, mutta sanoi, että pääsee vasta viikon kuluttua! Sovittiin, että minä itse työstän, ja hän vain hitsaa, ja seuraavana aaamuna homma oli kunnossa. Keulavaloon piti uusia metri kaapelia, jotta valot pelittivät. Saatiin hommat hoitoon, ja vene oli ajokunnossa 14.1., jolloin Arto ja Jussi saapuivat. Koneen öljyjen tarkistuksen yhteydessä huomasin, että koneen öljykaukalossa oli punainen öljyvana? Vaihteiston öljy on punaista. Seuraava huolenaihe antoi merkit.<br />
<br />
Pojat saapuivat reippain mielin, ja kertoivat lentomatkastaan, missä lentoemännät myivät pimeesti olutta. No, Jussi oli saanut lisäoluet siten, että emo laittoi ne paperipussiin, etteivät muut asiakkaat huomaa. Vaihdettiin kuulumiset, ja lähdimme paikalliseen merirosvoravintolaan maaoluille, ja vähän rommillekkin. Tehtiin veneen tankkaukset ja muut rituaalit, ja viimein pääsimme 17.1. matkaan kohti Les Saintesia. Kaikki oli muuten hyvin, mutta tuuli puuttui. Pohjolan pojat toivat tyynet kelit. Ensimmäinen yö oltiin ankkurissa ja seuraava poijussa. Kävimme maissa ja metsästimme golf-autoa, mutta ei onnistunut. Tehtiin taksimatka Fort Napoleonin linnoitukseen ja käveltiin takaisin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqiLkp_EgfsErJVm2xFTSu5qCGqguPslJ0ORLo2XEkdoE3pTJ_JK6iVMBh1NOizTGUPaaHXe_TaxyReOKFZ1jXJUtkkKlPlRxJ-x-0CRVdmcdbDvHcvz0OcNbA9Q-KzagHf756nZMhvhg/s1600/IMG_2553.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqiLkp_EgfsErJVm2xFTSu5qCGqguPslJ0ORLo2XEkdoE3pTJ_JK6iVMBh1NOizTGUPaaHXe_TaxyReOKFZ1jXJUtkkKlPlRxJ-x-0CRVdmcdbDvHcvz0OcNbA9Q-KzagHf756nZMhvhg/s1600/IMG_2553.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Matka jatkui Dominikaan. Portsmouthissa tullaus, ja samantien India River -risteily. Veneellä mentiin joelle, ja kuljettaja sanoi, että pitäkää kädet veneessä sisällä, tai krokotiili haukkaa! Sammutti koneen, ja aloitti soutamisen. Koneajo on kielletty, kun alue on Natura-aluetta. Oli vaikuttava kokemus. Seuraavana aamuna menimme vesiputouksille. Taksi oli rannassa vastassa, ja alkoi saareen tutustuminen. Hämmästyttiin, että tämä oli yliopistokaupunki, ja kaikki hienoudet löytyi. Vesiputous löytyi n. puolen tunnin kävelyn jälkeen. Arto oli ainut rohkea, joka kävi uimassa putouksessa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwLOytfD6slA4xua3JITLywfk41uFWAKsskWXR9w6xeiJpXAZfQoJcgQ1N30q-feoE2x1grlH9gOBhiLOKh08IwXSwTX0h-tQckyDJoFav_wuChs4nCEtwEa2VxFymyMYZR7erZMiGWA0/s1600/IMG_0456.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwLOytfD6slA4xua3JITLywfk41uFWAKsskWXR9w6xeiJpXAZfQoJcgQ1N30q-feoE2x1grlH9gOBhiLOKh08IwXSwTX0h-tQckyDJoFav_wuChs4nCEtwEa2VxFymyMYZR7erZMiGWA0/s1600/IMG_0456.JPG" height="320" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCgaPvmWPVYp2NDVAJefZdgd3hizOwSwi55lQlTJt7-ek658TkQl8Clffbsts8OMwXobHoG84gjBCok-eayO3ato1lXLGZGRvaYFTvwm8gJPfguV3KrX3WcvbfbBE2_SzMJuWx9WuUDPc/s1600/IMG_0457.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCgaPvmWPVYp2NDVAJefZdgd3hizOwSwi55lQlTJt7-ek658TkQl8Clffbsts8OMwXobHoG84gjBCok-eayO3ato1lXLGZGRvaYFTvwm8gJPfguV3KrX3WcvbfbBE2_SzMJuWx9WuUDPc/s1600/IMG_0457.JPG" height="320" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
Lähdimme aamulla 07.00 kohti De Fransia. Oli hyvät tuulet ja hieno purjehduspäivä. Kävimme kaupungilla maaoluilla ja viinillä. Seuraavana aamuna lähdimme matkaan ja pojat ottivat komennon, mie vaan makasin! Saavuimme La Marinaan Martiniquelle, ja menimme ankkuriin. Aamulla ajoimme tankkaukseen, ja ryhdyimme kyttäämään marina-paikkaa, joka luvattiin klo 11.00 jälkeen. Sitten ei tapahtunut mitään, ja Jatta aloitti soittorumban harbourmasterille tasaisin väliajoin, ja tiukkasi paikkaa, joka lopulta klo 15.00 saatiin. Masteri sanoi, että soitit hänelle ainakin 15 kertaa, ja nauraa hohotti hyväntuulisena päälle. No, se kannatti. Kun pääsimme laituriin, niin tuli vene kylkeen, ja puhuimme suomea. Suomalainen yrittäjä on ollut pari vuotta siellä, ja tekee asentajan hommia perheensä kanssa. Kerroin kytkimestä, kun se vuotaa sitä öljyä. Kytkin on vuotanut koko ajan öljyä, ja on ollut huoli, että missä vika on. Epäilimme koneenpuoleista stefaa. Vaaksoimme viikon tuuliennusteet, ja päätimme, että aloitamme paluun Guedeloupeen. Lauantai näytti parhaalta päivältä tuulten puolesta. On ollut kokoajan huoli, että ei tuule tarpeeksi, ja joudumme koneajolle. Silloin ei matka taitu.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9nbiiKlCCFweWQYoVDe4pmihs-7OlKppTRan1wrW4FA2OVnECioM6z3t7hyphenhyphenQ4dFouP4hzfP-LDvg4dlQlayijcieAS15cbvYLXhDcVBYpKNV6qJxnwgGP4cwMKS9Em_hjlIzou5Itn5Y/s1600/IMG_2582.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9nbiiKlCCFweWQYoVDe4pmihs-7OlKppTRan1wrW4FA2OVnECioM6z3t7hyphenhyphenQ4dFouP4hzfP-LDvg4dlQlayijcieAS15cbvYLXhDcVBYpKNV6qJxnwgGP4cwMKS9Em_hjlIzou5Itn5Y/s1600/IMG_2582.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Lauantaina 24.1. klo 06.15 oli startti hyvien tuulien saattelemana. Ohitimme eteläkärjen Rosher du Diamantin, 176 m, ja ajoimme 70 mpk Dominicalle Rosouhin poijuun. Yksitoista tuntia purjehdittiin, eli matkanopeus oli varsin hyvä. Ei päästy tulliin, kun oli sunnuntai, ja niinpä jatkoimme matkaa Portsmouthiin, jossa Alex vei tulliin. Hän tarjosi vielä Ginses-juurta, ja sanoi, että sitä kun syö, niin pysyy terveenä eikä ole vatsa kipeä, ja taas hänkin nauraa hohautti päälle. Se näissä ihmisissä on hienoa, kun niillä on aina niin hyvä olla, tai ainakin siltä tuntuu. Illalla kävimme rantaravintolassa nauttimassa Rum punchit, jotka tehtiin siten, että kuudesta eri pullosta laitettiin juomaa lasiin, mehu, ja hedelmäviipaleet, ja sitten vain juotiin yhdet, ja vielä toisetkin siinä rannan tuntumassa merta ihaillen. Huh, kun oli hyvää.<br />
<br />
Maanantaina 26.1. klo 8.15 starttasimme yhdellä reivillä matkaan kohti Guadeloupea, Pas De Fortia. Reivi vedettiin hatusta, ja se osoittautui onnistuneeksi valinnaksi. Genuaa jouduimme ottamaan sisään tuulen voimistuessa. Tulimme todella komeasti välillä yli kahdeksaa solmua. Tämä oli viimeinen poikien merimatka täällä, ja he saivat tuntumaa myös tuuliin näillä alueilla.<br />
<br />
Vuokrasimme auton 27.1. tiistaina ja aloitimme maallisen tutustumisen Guadeloupeen. Olin auttamattomasti kuljettaja, kun muilla ei ollut ajokortteja mukana, ja Jatallakin se oli hävinnyt, kunnes Koukun Matti soitti, että hän löysi ajokortin sieltä asunnolta, jossa vietimme viime kesän. Ajoimme ensin itään Pointe des Colibris -niemeen. Sieltä pohjoiseen Le Mouleen. Täältä Pointe Pitren kautta Sainte-Roseen. Rannikkoa seuraillen ajoimme Mahauttiin, mistä lähdimme nousemaan vuoristoon. Täällä korkeimmat huiput ovat 1400-metrisiä! Ne ovat vaikuttavia näkyjä merelle. Tie ei noussut kuin 650 metriin, mutta kuitenkin oltiin korkealla, ja jopa viileää ilmaa hengitettiin. Tieosuus halki saaren oli vaikuttava. Ensin vaan noustiin ja noustiin mutkaista tietä ylös, ja sitten alas. Vaellusreittejä ja vesiputouksia olisi ollut tarjolla, mutta ei keretty niihin tutustua.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeABbTZtYT-Z0Lin2qEylRS9QSIaN54Jaw89trXVkg0ysNOHO9tHQAzOl8mbHXjyCQZH47zeZVgLrg0ws-WAeDaf5WBXNI45J1Oizc5JBKB1rEA-ELKc31K0-FMd3ZbkPUbHTxN3KMuOM/s1600/IMG_2592.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeABbTZtYT-Z0Lin2qEylRS9QSIaN54Jaw89trXVkg0ysNOHO9tHQAzOl8mbHXjyCQZH47zeZVgLrg0ws-WAeDaf5WBXNI45J1Oizc5JBKB1rEA-ELKc31K0-FMd3ZbkPUbHTxN3KMuOM/s1600/IMG_2592.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQZJYcEnLOfe8Z8xz4s8fUtJi68EhKoe1xBuMjIykFBOHyE8gQnNH1fcB7iY_-f7_x42pD3_5jn-Re0vDviv_KlGuYy9gyLDQfgZkGhjpNT4tcGpf3mO5nUdExlInV1L5NB_FyN38OGyw/s1600/IMG_2618.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQZJYcEnLOfe8Z8xz4s8fUtJi68EhKoe1xBuMjIykFBOHyE8gQnNH1fcB7iY_-f7_x42pD3_5jn-Re0vDviv_KlGuYy9gyLDQfgZkGhjpNT4tcGpf3mO5nUdExlInV1L5NB_FyN38OGyw/s1600/IMG_2618.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Olimme sopineet, että kun on Arton ja Jussin viimeinen ilta veneellä, niin menemme syömään pitkän kaavan mukaan. Syötiin hyvin, ja vähän juotiin, ja kelattiin kahden viikon tapahtumia. Todettiin, kuinka aika menee nopeati, ja kuinka kaksi viikkoa on lyhyt aika näillä vesillä. On kaksi tapaa. Joko tehdä matkaa tai tutustua paikkoihin paremmin. Satamat ovat satamia ja siinä ei paikallinen kulttuuri näy kuin pinnallisesti. Me yritimme kumpaakin. Miten onnisti, sitä en tiedä, täytyy kysyä poikien tuntemukset. <br />
<br />
Tuli Arton ja Jussin lähdön hetki, ja he aloittivat paluun. Arto Suomeen, ja Jussi Malagaan. Pojat selvisivät hyvin koteihinsa. Pojille suuri kiitos vierailusta! Me emme saaneet käyttää rahaa kahteen viikkoon vaikka kuinka yritettiin, myös niin, että sanoin "tulee turpaan", mutta ei auttanut.<br />
<br />
Meillä oli kytkimen korjaus edessä. Edellisenä päivänä olivat viereisessä veneessä korjausmiehet hommissa. Iskin lennosta kiinni ja kerroin ongelmistamme. Toinen miehistä kävi kuvaamassa kytkimen, ja kertoi, että ottaa pomoonsa yhteyttä, niin sitten tiedämme kuinka voidaan edetä. Soitin myös Urheilu-Koskimieheen Lappeenrantaan Saukkoselle, ja kysyin, kuka tietää Hurt-kytkimistä Suomessa. Sain selvät ohjeet, ja otin yhteyttä Antti Hiidenheimoon (Atoy Oy). Atoy on Hurtin maahantuonti, ja heillä on paras tietämys näistä kytkimistä. Oli lohduttavaa kuulla, että Galapakos-saarillekin on osia lähetetty.<br />
<br />
Menimme Fred Marinen toimistolle ja verstaalle. Kun saimme johtajan kiinni, niin hän sanoi, että jos puran itse kytkimen irti ja tuon hänelle, niin asia on ok. Näin tehtiin, ja työtä tuli pari tuntia, ja kytkin kannella. Koneen puoleinen stefa tuntui olevan ehjä, mutta kun pyörittelin kytkintä, niin vaihdevivun tiiviste vuoti! Siis siinäkö vika? Hoitivat homman päivässä, ja lasku töineen oli 80 €. Nyt koeajon ja käytön jälkeen tuntuu, että kaikki on ok. <br />
<br />
Selvisimme iPadin kuvilla hyvin teknisestä ilmaisuista. Kun näyttää kuvan, ja selittää sanan sieltä, niin ranskalaisetkin ymmärtää. Firman johtaja kyllä puhui englantia, ranskaa ja greolea, mutta ei suomee...<br />
<br />
Olemme viikonloppun tässä, ja vedämme henkeä, ennen kuin aloitamme matkan kohti pohjoista. Sint Maartenilla olemme 24.2., kun Hemulit saapuvat sinne!Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comGuadeloupe16.265 -61.55099999999998815.289026 -62.841893499999991 17.240974 -60.260106499999985tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-19274835422449390142015-01-03T14:02:00.002+02:002015-01-03T14:02:21.149+02:00Osa 31: Jolly Harbour - Anse Marcel, Sint Maarten. Hyvää uutta vuotta!Tuli se päivä, että kaikki tuntui olevan kunnossa, ja päästiin miettimään minne lähdetään. Alustava suunnitelmahan oli, että lähdemme kohti Sint Maarten saarta. Kumiveneemme oli sanonut sopimuksen irti, ja sen uusiminen oli ensimmäisenä tehtävä. Olimme jo viime kauden lopussa tulleet siihen tulokseen, että dinghy on uusittava kovapohjaiseksi. Matka alkoi siis kohden verovapaita alueita.<br />
<br />
Viimeisiä kunnostustöitä olivat polttoainesuodattimien vaihdot, ja laturin hihnasta löytyi pieni murtuma. Vedin myös Jatan mastoon ensimmäisen saalingin kohdalle. Oli purjepussin köydet katkenneet ja paenneet mastoon. Itse hän sitä ehdotti, ja sinne meni! Pelotti meitä kumpaakin, mutta onnistuttiin. Valokuvaa ei ehtinyt ottamaan, kun mummo kävi mastossa!<br />
<br />
Oli se jännittävää 29.11.2014 startata merelle noin kuuden kuukauden tauon jälkeen. Vene liukui todella kevyen tuntuisesti. Olihan pohjaan saatu uudet myrkyt. <br />
<br />
Autopilotti toimi! Ainoastaan yksi soitto Suomeen Aqumaticin Mika Anttilalle, jolta olin ostanut uudet osat. Hän oli tehnyt myös alustavat kytkennät Suomessa, jolloin minulle jäi oikeastaan komponenttien kiinnitykset ja pari johtoa oli osuttava oikein. Kerroin ongelman, ja hän lonkalta vastasi, että katsopas siitä vanhalta työkoneelta tulevat kaksi ohutta johtoa, ja laita ne siihen ja siihen kohtaan, niin eiköhän pelitä. Tein kuten käskettiin, ja johan autopilotti otti ruorin haltuun, ja toimii! On niitä henkilöitä vielä, jotka hommat hallitsevat, eivätkä arvaile! Laitteiden myyjiä on pilvin pimein, mutta sitten kun ne pitäisi asentaa ja laittaa toimimaan, niin ollaan melko omillaan kaikkine ohjekirjoineen.<br />
<br />
Suuntasimme Barbudaa kohden. Ajatus oli, että ensin päivän trippi kevyesti. Ankkurointi, eikä maihin menty, vaan aamulla heti 6:30 startti 60 mpk taipaleelle St. Bartsia kohden. Koneella ja isopurjeella saatiin matka valoisan aikaan tehtyä ja ankkuroimme 17:30. Klo 18:00 alkaa hämärtää, ja siitä sitten heti pimenee. <br />
<br />
Aamulla satamamestari sitten jo huuteli herätykset ja kyseli, että mitä aiotte. Pyysimme lupaa saapua satamaan tekemään sisään- ja uloskirjaukset. Olimme Ranskan alueella. Soitto toimistolle, ja saatiin ohjeet mihin kiinnittyä. Sellaisten megaristeilijöiden väliin, että alta pois. Paikka vaikutti hyvin siistiltä, ja varmaan olisi voinut tutustua muuhunkin kuin supermarkettiin, missä tehtiin pikaiset tankkaukset. Jatta vähän purputti, että mitä sitä nyt taas kauppaan. Perustelin, että ei tiedä milloin maihin taas päästään, ja parempi ettei jano pääse yllättämään. Se jolla on hyvin oleellinen näillä vesillä.<br />
<br />
Saavuttiin hyvissä ajoin Sint Maartenin pääkaupunkiin Philipsburgiin. Sinne oli matkaa vain pari tuntia. Jatta otti Bobby's Marinaan yhteyttä, ja kyseli pääsyä laituriin. Meille sanottiin, ettei tänään käy, soittakaa huomenna 8:15 uudelleen. Niinhän siinä kävi, ettei maihin päästy, vaan päädyimme ankkuriin. Aamulla sitten soittorumba, ja viimein saatiin yhteys ja lupa tulla tullautumaan, ja hoitamaan dighy asiaa. Heti rannassa oli Island Water World -myymälä.<br />
<br />
Tullissa oli sitten sellainen "täti", että polki välillä jalkaa kun ei mennyt kaikki aina kohdalleen. Saatiin huomautus siitä, että Maistraatin rekisteriotteessa ei ollut veneemme nimeä! Tähän asti se ei ole ollut ongelma missään. Hän käski korjata asian heti kun menemme Suomeen. Annettiin pursiseuran katsastustodistus, ja kun siinä kannessa oli Suomen lippu, niin täti hyväksyi paperimme! <br />
<br />
St. Bartsissa satamamestari auttoi meitä päätteellä välillä laulaen ja vihellellen ja homma hoitui. Ne kaavakkeet eivät aina niin yksiselitteisiä ole.<br />
<br />
Kaksi päivää meni, ja saatiin uusi alumiinipohjainen kumivene, eli dinghy. Ei ollut halpa, mutta maksoimme silti käteisellä. Jatta kysyi sataman hoitajalta, että hävittääkö hän vanhan veneemme. Kaveri kysyi, että kuinka monta päivää siinä kestää ilma. Jatta vastasi, että tunnin. <br />
<br />
Siitä irtosi kaikki vetimet ja kiinnikkeet. Liimaukset irtosivat, jne., vaikka oli meillä veneen sisällä telakoinnin ajan. Terveiset vain Motonettiin. <br />
<br />
Oltiin sitten vielä yksi yö ankkurissa siinä lahdella. Saatiin vieraita aamulla. Rannikkopartio tuli tarkastamaan veneen. Kolme kaveria pyysi nousta alukseen. Yksi täytti jonkun kaavakkeen meidän papereista, ja kyseli lisätiedot. Yksi tarkasti sisältä kaappeja sieltä täältä, sekä hätäraketit, pelastusliivit ja sammuttimet. Pääsimme kontrollista läpi. Pyysin luvan valokuvata, ja sain sen. Hekin kuvasivat meidät.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkY3mJ05sabunmaC4pI9SALNO4C6wG7lUt90nKv8jI9dfKPlry4YSrjPljSsv_TfpyJNPN59c1EnkZpf26Tau9JK4E56sqeIVA3KXaJTXiUtLSlXCPCs302O2Wc1nEm5qvm__qc2qgu44/s1600/IMG_2445.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkY3mJ05sabunmaC4pI9SALNO4C6wG7lUt90nKv8jI9dfKPlry4YSrjPljSsv_TfpyJNPN59c1EnkZpf26Tau9JK4E56sqeIVA3KXaJTXiUtLSlXCPCs302O2Wc1nEm5qvm__qc2qgu44/s1600/IMG_2445.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Tämä Philipsburg on varsinaisten suurten risteilijöiden satama. Neljänä päivänä mitä me oltiin paikalla, oli joka päivä 3-5 loistoristeilijää rannassa, ja veneet ja autot rahtasivat ihmisiä ostoskaduille, joilla myydään kuulemma halpaa korua, timanttia ja ties mitä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkbnmOXNX_eHEvkJXamanpgiwzzHBbNFTeNiZnyewzSotgf7Mv2aMpTPDViqAMV0ylbfaFxmPUnzeC-9ICNSLKS6quw4VRcpGMVbpuEpRysU7c8n3sEo-5MEmykivp4QzKjIc2ad1Gcxk/s1600/IMG_2428.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkbnmOXNX_eHEvkJXamanpgiwzzHBbNFTeNiZnyewzSotgf7Mv2aMpTPDViqAMV0ylbfaFxmPUnzeC-9ICNSLKS6quw4VRcpGMVbpuEpRysU7c8n3sEo-5MEmykivp4QzKjIc2ad1Gcxk/s1600/IMG_2428.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Käytiin mekin ostoksilla. Jatalta puuttui kello. Mentiin viralliseen kello-/koruliikkeeseen, ja vähän katseltiin, ja tultiin ulos. Kysyin, että katsoitko hintoja. Jatta vastasi, että $595. Vähän matkaa käveltyämme huomasin liikkeen rapuilla paljon rommipulloja, ja sanoin, että mennään sisään katsomaan hintoja. Heti oikealla oli lappu: "kaikki kellot $10". Saatiin hyvä kello. Mutta ei rommia!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-MsaHf_kpXTyIXJYLueJ5sgna-iHBuDEPK-ulYA2rwjW_IWlGdecqbQwTIiWnO_2XEEy5-KLUnOVYv7IAiSYCGVc6_JW-MD83KLMhmj4F36yWwvov40PHi0p-qXa935lUeA4xz9z2I-Q/s1600/054.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-MsaHf_kpXTyIXJYLueJ5sgna-iHBuDEPK-ulYA2rwjW_IWlGdecqbQwTIiWnO_2XEEy5-KLUnOVYv7IAiSYCGVc6_JW-MD83KLMhmj4F36yWwvov40PHi0p-qXa935lUeA4xz9z2I-Q/s1600/054.JPG" height="320" width="234" /></a></div>
<br />
<br />
Matka jatkui Simpson Bayhin uutta jollaa hinaten! Leppoisassa tuulessa saavuimme Pelican Bayhin ja ankkuroitiin. Sanoin Jatalle, että kuukauteen ei mennä Marinoihin, oli se niin kallis dinghy. <br />
Jo seuraavana iltana hämärtyessä tuli eri rannikkovartiosto paikalle. Pyysivät lupaa nousta veneeseen. Esittelin iPadilta kuvan edellisestä tarkastuksesta. Papereita eivät täyttäneet, mutta raketit, liivit ja sammutin haluttiin nähdä. Antoivat hätänumeron, jos tarvitsee apua. <br />
<br />
Nämä ovat tämän reissun ensimmäiset tarkastukset, ja olemme miettineet, että mistä johtuu näin tarkka toiminta. Puolet saaresta kuuluu Hollannille, ja Sint Maarten taas Ranskalle. Kuvittelimme, että eurooppalainen yhteys olisi olemassa! <br />
<br />
Sotilaspartioveneet tekivät maihinnousuharjoituksia lähirannoille. Katsomista ja ohjelmaa siis oli. Olimme ja huilasimme 4 yötä. Kävimme Budget Marine hallissa. Oli kuin olisi ollut venenäyttelyssä tarvikeosastolla. Jollien hintoja en saanut mennä katsomaan!<br />
<br />
Alkukuukausien ohjelmat tässä selkeytyneet siten, että 15.1. on suunnitelmana olla Guadeloupessa. Arska ja Jussi tulevat parin viikon purjehduslomalle. Pakkasen ja Mäkitalon perheet sekä Virpi Sveitsistä tulevat hotellilomalle tänne Sint Maartenille 24.2., ja lupasimme olla komiteassa mukana. Olemme käyneet tarkastamassa heidän hotellinsa, ja hyväksi totesimme. Nämä alkukuukaudet olemme siis tässä "lähivesillä", ja sitten päätämme miten jatkossa.<br />
<br />
Simpson Baysta siirryimme Marina Simpson Bayhin. Olimme siinä kauppareissuilla käyneet tutustumassa ja kyselemässä hintoja. Alkoi olla vedestä vajetta, ja se swellaus alkoi vähän käydä hermoon. Halusimme nukkua pari yötä niin, että vene ei heilu. Marina oli Lagoonin puolella aukeavan maantiesillan ja pienen kanavan takana. Ilmoitimme Marinaan radiopuhelimella etukäteen, jonka jälkeen oli marinan kaveri vastassa kumiveneellä, pyysi seuraamaan, ja ohjasi varattuun paikkaan. Homma toimii, kun on ammattilaiset sitä hoitamassa. Suomessa vierasvenelaitureita hoitavat kesätytöt, jotka istuvat kopeissaan ja odottaavat, että veneilijä tulee maksamaan maksunsa! Toisaalta täällä tämä on ympärivuotista bisnestä, jossa ei pikkurahoilla leikitä.<br />
<br />
Aika meni erilaisissa "huoltotöissä". Siirryttiin ankkuriin Simpson Bay Lagooniin. Pari päivää siinä ihmettelimme, ja katselimme lentoliikennettä, sillä ankkuripaikalle näkyi Aeroport International Princess Juliana. Se on erittäin vilkas kenttä. Pientä ja suurta konetta meni ja tuli niin, että jytke kävi. Kaartoivat siitä veneen yli vielä hyvinkin matalalla. Emme kokeneet sitä häiriöksi, vaan arvailimme, mikä menee minnekkin. On se ihmeellistä, että sellaiset rakettimaiset teräsputket pysyvät ilmassa, ja kuljettavat ihmisiä maailman ääriin. Kai se on välttämätöntä. Meri ja siinä vene on paljon luonnollisempaa!<br />
<br />
Tuli aika tullautua ulos, ja siirtyä Saint-Martinin puolelle, joka kuuluu Ranskalle. Kaikki meni hyvin, paitsi koettiin se yllätys, että ankkurointikin oli maksullinen, ja se maksettiin uloskirjauksen yhteydessä. Meiltä se oli $80. Täällä kaikki hinnat on ilmoitettu ensin dollareina, ja sitten Hollannin guilderina, mutta ei euroina. <br />
<br />
Ensin aioimme siirtyä kanavaa myöten kahden sillan kautta, mutta kun tutkimme satamakirjoja tarpeeksi, niin päädyimme ajamaan ulkokautta. Syvyydet siellä "sisälammella" arveluttivat. Matka alkoi hyvän sään vallitessa isopurjeella, ja päättyi helvetilliseen tunnin mittaiseen sateeseen. Kahteen viikkoon ei tullut pisaran pisaraa, mutta kun merelle päästiin, niin vettä satoi kuin aisaa. Säätiedoissa seuraan ainoastaan tuulien voimakkuuksia, se kun on se oleellinen asia. Olimme märkiä, ja uskokaa tai älkää, niin palelsi. No, alushoususillaan olimme joulukuussa, niin kai sitä paleltaakin. <br />
<br />
Pääsimme rantaan Marigotin edustalle. Sade oli ohi ja lämpökin palasi. Tullaus sisään, ja vene-elämä alkoi taas uudessa paikassa. Täällä piti maksaa ensin 25 € alkuun, ja sitten kuuden päivän ankkuroinnista 18 €. Yleisimmät eli Kanadan, USA:n ja Ranskan liput veneiden perässä todistavat, että rahat pois kaikilta. Jatta sanoikin, että lähdetään etelän suuntaan, siellä ei ole tällainen meininki. Poijuista on pitänyt maksaa, mutta ei ankkuroinnista. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZq6PRL1DaJaKrcfHRMZhYsiyjWPLG5IWwOQtR3GvDM0zdDnntSuRX5pT48blcrxsAOOUoO3L1kzbSL9ZjLWPYaXmS6s3nx4O1MwmbSQPUv7MzpRgHstD-k4HpKSFC8uVxGsDYHFCjq-E/s1600/IMG_2476.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZq6PRL1DaJaKrcfHRMZhYsiyjWPLG5IWwOQtR3GvDM0zdDnntSuRX5pT48blcrxsAOOUoO3L1kzbSL9ZjLWPYaXmS6s3nx4O1MwmbSQPUv7MzpRgHstD-k4HpKSFC8uVxGsDYHFCjq-E/s1600/IMG_2476.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Löytyi leipomot, postit, supermarketit, ja nettikahviot, mutta ei Jatan Nokiaan uutta akkua. Netin käyttö maksaa euron per 15 min, 2 euroa per 30min, joka on minusta kohtuullinen hinta. Helsingissä WC-maksu on 1€ ja yhteys ainoastaan pisuaariin, eikä mene 15 minuttia...<br />
<br />
Terveisiä satamapäällikkö Lappalaiselle, ja muille Saimaapäättäjille, että viimeisiltä venäläisiltä veneilijöiltä rahat pois Saimaalla purjehtimisesta. Nuijamaan tullissa maksu Saimaan käytöstä!<br />
<br />
Vuokrasimme auton, ja ajoimme tämän saaren ympäri, ja kävimme varaamassa Joulun pyhiksi Marina Radissonista paikan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqikY6EZqeB2Dr-7datk9rusH9NXN6RbeaAPoY5WwOTtcb1DlmYiRZSsWNsN3y-mKm8h8c4Xbg7EQyo7hwwjHrbvp41uRHvjuDArj5vVTizGSFltUDDB87jwMo0Jzg5h9XR9i18ELtdpM/s1600/IMG_2482.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqikY6EZqeB2Dr-7datk9rusH9NXN6RbeaAPoY5WwOTtcb1DlmYiRZSsWNsN3y-mKm8h8c4Xbg7EQyo7hwwjHrbvp41uRHvjuDArj5vVTizGSFltUDDB87jwMo0Jzg5h9XR9i18ELtdpM/s1600/IMG_2482.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Ajatuksena oli viettää pyhät keinumattomassa veneessä. Kymmenen metriä leveää ja kolme metriä syvää kanavaa menimme sellaiseen laguuniin, ja siellä oli laiturit. Alueella oli paremman luokan hotelleja. Vaikutti rauhalliselta paikalta.<br />
<br />
Joulun tunnelmaa haimme kaupoista, jotka kyllä tarjoavat kaikki samat höysteet kuin kotisuomessakin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXU8GAN9-UXO0j-XepfpZScjXEdnEzppvTRGteK33knBm7_QzUrz5OjZewNcZgRfKuUqLH2z2UMSWgjPNcVRi8og0p-2isWeO0chXa438h4SPa0Nsi4IE984fQMLHelhkR8DvpIyPyMNs/s1600/IMG_2478.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXU8GAN9-UXO0j-XepfpZScjXEdnEzppvTRGteK33knBm7_QzUrz5OjZewNcZgRfKuUqLH2z2UMSWgjPNcVRi8og0p-2isWeO0chXa438h4SPa0Nsi4IE984fQMLHelhkR8DvpIyPyMNs/s1600/IMG_2478.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Totuuden nimessä on sanottava, että enemmän tulee Juhannus mieleen. Hautuumaitako sitä on ikävä, vai mistä puristaa?<br />
<br />
<br />
Joulut menivät todella rauhallisessa ja viihtyisässä Anse Marcel -laguunissa olevassa Marinassa, ja paatti ei heilunut mihinkään suuntaan. Jatan mielestä voisimme olla täällä vaikka kuinka pitkään, mutta 40€ satamamaksu kuitenkin sanelee omat rajoitteensa. Sikaa paistettiin ja syötiin vähän pienemmässä mittakaavassa kuin kotimaassa.<br />
<br />
Tapasimme ensimmäisen suomenkielisen purjehtijapariskunnan. Olivat vuokraveneen miehistössä.<br />
<br />
Hyvää Uutta vuotta kaikille tutuille, kuin myös tuntemattomillekkin!<br />
<br />
Kiitos kaikista Jouluterveisistä!Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comAnse Marcel, Saint Martin18.12182 -63.0357349999999881.933961 -104.34432899999999 34.309679 -21.727140999999989tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-85089327791684648192014-12-03T23:24:00.002+02:002014-12-03T23:24:11.194+02:00Osa 30: Paluu veneelleKesä Suomessa meni perinteisessä säässä. Oli kylmää ja lämmintä, satoi ja paistoi! <br />
<br />
Oli upeaa palata valmiiseen kesään ja siihen vehreyteen, ja niihin luonnon tuoksuihin, mitä Suomessa kesäkuun alussa oli.<br />
<br />
Vantaalla oli tytär Siirin ja Saimin kanssa vastassa, ja siitä se maallinen elämä alkoi! Lappeenrannan Uus-Lavolassa vierähti ensi viikot, mistä muutimme Kivisalmeen Koukun Matille. Hän oli tarjonnut meille huoneistoa, kun itsellä ei ollut käyttöä. Kiitos Matille ja Sohville siitä järjestelystä.<br />
<br />
Kesän kokemuksista: käytiin tivolissa, sirkuksessa, kesäteatterissa, Savonlinnassa oopperassa, konsertissa, uimarannoilla, uimahallissa, tuttavien kesämökeillä, sekä Uivassa venenäyttelyssä Lauttasaaressa, jossa tapasimme s/y Meridan Lindholmit, ja yövyimme heidän veneessään.<br />
<br />
Pidettiin Wilmanrannassa saunailta kaikille retkellämme mukana olleille. Saunottiin, katseltiin kuvia ja vaihdettiin kuulumisia. Blogimme ylläpitäjä Juha Kohvakka kertoi, että kesäkuuhun mennessä on 55 000 latausta! Ollaan ylpeitä ja kiitollisia teille kaikille, jotka olette purjehdustamme seuranneet. Tavattiin paljon tuttuja, ja vähän tuntemattomampiakin, joiden kanssa kertailtiin kuulumisia.<br />
<br />
Syyskuun 13 pnä seuran mastonkaatajaisissa, joka on kauden päätösjuhla, julkaistiin, että seuran johto on valinnut minut vuoden pursiseuralaiseksi mm. Atlannin ylityksen johdosta. Kiitos tästä huomionosoituksesta!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIvNTfNVDL88His_o4Ekx3uf7FPdbQ0DbOaIIvLofsFQ2jEjP8epm0pD-NUcm7lPo_kbNITwOXqlb4ZVcmoo8r-ut7Z1XNy9tE2zoB3HnfjqWRQBp_Uh4o2wSkxu_mgAtMv1in3iYHT0E/s1600/IMG_0199.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIvNTfNVDL88His_o4Ekx3uf7FPdbQ0DbOaIIvLofsFQ2jEjP8epm0pD-NUcm7lPo_kbNITwOXqlb4ZVcmoo8r-ut7Z1XNy9tE2zoB3HnfjqWRQBp_Uh4o2wSkxu_mgAtMv1in3iYHT0E/s1600/IMG_0199.JPG" height="400" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Kuntoilupuolta yritettiin hoitaa pyöräillen ja kävellen. Uimahallikertoja tuli 30 ja uintikilometrejä 17.9 km, kuntosalikäyntejä 23 kertaa, että liikeradat säilyy. Ostettiin uusi vaaka, joka todettiin "rikkinäiseksi", koska näytti aina samaa painoa. No kyllä olo parani kevääseen verrattuna. Sairaanhoitajamme kanssa pidettiin palaveri, kun labrakokeet otettiin ja reseptit veneapteekkiin uusittiin. Lähes terveen paperit tuli. <br />
<br />
Paluuvalmistelut veneelle yritettiin hoitaa kesän aikana, mutta lähtöä edeltäviin kuukausiin ne kuitenkin painottuivat. Henkilökohtaiset matkavakuutukset saatiin kuntoon Alandian kautta. Passit uusittiin, tuplapankkikortit hankittiin, ja kassillinen varaosia veneeseen.<br />
<br />
Paluu veneelle alkoi reittiä Hki-Pariisi-Guadeloupe-Antingua. Kaikkine yöpymisineen neljä vuorokautta. Aikaeron kanssa ensimmäisellä viikolla oli kuin puulla päähän lyöty. Yllättävän kova ja pitkä on se köysi, joka sinne kotimaahan oli kiinnittynyt!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuktexVpjruiH5NjaLcc20VteIWCYwxitSniOh8qRrgxAq5cfkrU5efbJrl2Y9vImfWWNBwSunocV1LM3Dq712thkGk4cYZMMyvwB7tUF_XXm51Cd26TysCWdv3I9p_yLdbQYT3tFL-uo/s1600/IMG_0319.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuktexVpjruiH5NjaLcc20VteIWCYwxitSniOh8qRrgxAq5cfkrU5efbJrl2Y9vImfWWNBwSunocV1LM3Dq712thkGk4cYZMMyvwB7tUF_XXm51Cd26TysCWdv3I9p_yLdbQYT3tFL-uo/s1600/IMG_0319.JPG" height="400" width="300" /></a></div>
<br />
Vene oli yllättävän siistissä kunnossa niin sisältä kuin ulkoakin. Meillähän kävi Abu-niminen henkilö kerran kuukaudessa tuulettamassa ja tarkastamassa paikat. Saarellahan Gonzalo-myrsky kävi ja teki tuhojaan. Onneksi se ei vielä ollut 4. luokan hurrikaani, joksi se sitten kehittyi Bermudaan mennessä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhA1P7zlpLTzd-s2Hxb_xCebdusR9Y7Pt2v-f_HoERWqjCYO_r4bn5rlMpRNDho0FyHdErn_PSW2w4VDaWfa50Oes1SFT-zk4PT36ITQRaByntzwLKEpxh32-weXbEWaYUzZiZLlojPIM0/s1600/IMG_2366.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhA1P7zlpLTzd-s2Hxb_xCebdusR9Y7Pt2v-f_HoERWqjCYO_r4bn5rlMpRNDho0FyHdErn_PSW2w4VDaWfa50Oes1SFT-zk4PT36ITQRaByntzwLKEpxh32-weXbEWaYUzZiZLlojPIM0/s1600/IMG_2366.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4ArYtrxaNE0RODcZCF_-C_qK2Q39oLWDI8RwBKp1-C-rxRzhgo7DCNFT5TrOSzw2lmMB_tfv8h5Ip6sT_TmR_0svXRW997h3w3cKaqduqREdV3exyZidMeAcMfghol5x_3PWQrqA3OXo/s1600/IMG_2373.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4ArYtrxaNE0RODcZCF_-C_qK2Q39oLWDI8RwBKp1-C-rxRzhgo7DCNFT5TrOSzw2lmMB_tfv8h5Ip6sT_TmR_0svXRW997h3w3cKaqduqREdV3exyZidMeAcMfghol5x_3PWQrqA3OXo/s1600/IMG_2373.JPG" height="400" width="400" /></a></div>
<br />
Vesille vene saatiin 14.11. ja hommia on riittänyt kaikille päiville. Laitamme kaikki niin valmiiksi kuin mahdollista. Täällä Jollyssa on hyvä telakka, kuin myös henkilökunta, sekä pätevät korjausmiehet. Ankkurin nosto- ja laskukaapeli oli Suomessa uusittavana, mutta eihän se täällä toiminutkaan. Löytyi elektroniikka-asentaja, joka hommasi kokonaan uuden ja asensi sen paikalleen muutamassa tunnissa. Sekin oli sitten päivän homma. WC-laitteisto purettiin palasiin, siinä meni kolme päivää ja se aloitettiin Isänpäivänä. Meillä oli Isänpäiväkattaus WC varaosista!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUHWP76H0MQNjDndgo7QD8ec3-mpsUt4lo3tLlLRPbO6aCCjpuEmZLwY_bpbxzgfhgVEGhPkAG8LJ16SKDomoIvwXgY52H1QExG96hbky6dRL7d867_zHD2w1S_Ej_YYPbMh0QNk5JFrc/s1600/IMG_0334.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUHWP76H0MQNjDndgo7QD8ec3-mpsUt4lo3tLlLRPbO6aCCjpuEmZLwY_bpbxzgfhgVEGhPkAG8LJ16SKDomoIvwXgY52H1QExG96hbky6dRL7d867_zHD2w1S_Ej_YYPbMh0QNk5JFrc/s1600/IMG_0334.JPG" height="400" width="300" /></a></div>
<br />
<br />
Oli karstoittunut virtsakiveksi, kattilkiveksi vai miksikä ihmeen kalkkikiveksi, kaikki sisäosat täyteen. Autopilottiin tuli kaikki muu uutta, paitsi työyksikkö jäi vanhasta. Kaasutarpeet hoituivat telakan henkilökunnan kautta kuntoon. He käyttivät pullot kaasulaitoksella täytössä. Meillä on nyt kaasua 8 kuukaudelle. Isopurje kävi kunnostuksessa neulomossa. Sekin hoitui täältä telakalta. Hakivat veneeltä ja toivat laiturille takaisin. Tällä viikolla pitäisi olla kaikki valmista.<br />
<br />
Olemme täällä ollessa asuneet Jolly Castle Hotellissa silloin kun vene oli vielä telakassa. Hotelli on kuin linna, ja asuttiin ylimmässä kerroksessa, jonne oli 87 rappusta! Ei hissiä. Iltaisin viimeinen kuntokoe oli päästä ylös kämpille. Kävin ennen nukkumaanmenoa keskimmäisessä holvissa toivottamassa kansalle hyvää yötä! Olin maanpaossa oleva Suomalainen "kuningas"!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8EbDa3t1EqaKkb9tKHnzr5niijA1xz-YLi3tXDvALou6-lH1zRXDIwSKRm1SF085DwS9jk7InVPjNJuU-QJBiZlHj0XTN3MSOpsehse7OuatJoblIRRkYwlSa1BEAlvoQDuYZGTUPeDc/s1600/IMG_2395.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8EbDa3t1EqaKkb9tKHnzr5niijA1xz-YLi3tXDvALou6-lH1zRXDIwSKRm1SF085DwS9jk7InVPjNJuU-QJBiZlHj0XTN3MSOpsehse7OuatJoblIRRkYwlSa1BEAlvoQDuYZGTUPeDc/s1600/IMG_2395.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Sää on lämmin, mutta ei sellaista päivää ettei 2-3 sadekuuroa ole ollut. Se tietää, että luukkuja laitellaan auki ja kiinni. <br />
<br />
Katsotaan mitä tuleman pitää. Vielä ei olla satamakirjoja paljoa selattu.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comJolly Harbour, Antigua and Barbuda17.065805 -61.8864550000000120.96133500000000183 -103.19504900000001 33.170275000000004 -20.577861000000013tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-14855027718524110572014-06-08T11:22:00.002+03:002014-06-08T11:22:35.513+03:00Osa 29: Jolly Harbour - Kauden päätösOlemme olleet Marinassa, ja aloittaneet veneen laittamisen siihen kuntoon, että sen voi jättää viideksi kuukaudeksi tänne. Varasimme asunnon tuosta läheltä kolmeksi viimeiseksi päiväksi, siksi aikaa kun venettä siivotaan ja järjestellään niin, että ilmastointi ym. toimivat koko paatissa. Kaapit, turkkilevyt ja patjat niin että ne hengittävät. Kaikki käännetään mullin mallin, niin ei täällä asuttavuus säily.<br />
<br />
Eilen torstaina ystävämme Hanna-Lea Finkbeiner kutsui meidät puolipäiväretkelle ananasfarmille. Hän oli menossa sinne asioimaan ja kysyi, että kiinnostaako lähteä mukaan. Lähdettiin, ja saatiin hieman vaihtelua veneen "riisumiseen". Purjeiden kanssa olimme painineet edellisen päivän, ja ne ovat nyt pusseissa odottamassa neulomon tarkastusta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPG7oujbqS_wSq9JM6mdWO_Dt8Sc6VugZBuIyUmJNv6ZPF9MnzCP38Aq2BMJ8IQUdeLfHjJVgUGxNlOppPriCHaJhWqYstbdMspgbe7QL3qZ6wkvAjk0efU_i6LieSJLsGoAomxSwVCyA/s1600/IMG_2156.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPG7oujbqS_wSq9JM6mdWO_Dt8Sc6VugZBuIyUmJNv6ZPF9MnzCP38Aq2BMJ8IQUdeLfHjJVgUGxNlOppPriCHaJhWqYstbdMspgbe7QL3qZ6wkvAjk0efU_i6LieSJLsGoAomxSwVCyA/s1600/IMG_2156.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Saimme mielenkiintoisen retken, ja tutustumisen siihen, miten ananasta viljellään. Kanadalaisen omistuksessa oleva farmi tuottaa paikallista ananasta, jonka intiaanit aikanaan tänne ovat tuoneet. Sitä ei ole jalostettu mitenkään ja on tervekasvuinen.<br />
<br />
<br />
Kävimme myös "vesisäiliöllä": iso kivetetty allas, jota aikanaan englantilaiset rakensivat 10 vuotta vedensaannin turvaamiseksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyu-JNEgL7qipV1VpV1oNpJDihQMFsYKmkWxxlmGz8Rsx6gDCdIhaszw9rE1HIXnxJCrXLq75Kk5IxosDSz-hAlJUZ2lX9Pw6hYySPyIMEAaGDz31t3KHRcnx9KKtUnx9M_H8JhVr4LHc/s1600/IMG_2172.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyu-JNEgL7qipV1VpV1oNpJDihQMFsYKmkWxxlmGz8Rsx6gDCdIhaszw9rE1HIXnxJCrXLq75Kk5IxosDSz-hAlJUZ2lX9Pw6hYySPyIMEAaGDz31t3KHRcnx9KKtUnx9M_H8JhVr4LHc/s1600/IMG_2172.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Nykyään vesi tehdään merivedestä vesilaitoksissa, joita tällä saarella on kaksi. Härnättiin hämähäkin koloja, mutta itse otusta ei saatu ulos. Se kävi kyllä nykimässä ruohoa, eikä ollut mikään pieni otus.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgd0aywyZRKdAIfXs1BvN36R7onHrNsJoieUn87UV9gd8tObmUEGtHAx7Im7-OBhsJli_3MUWEOALp09x9u9LetZDPENLUWLR4OOkeULgYKksVkMbW2LNhlwR-D5kp1oJg88ka4Zqyjv4Q/s1600/Image2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgd0aywyZRKdAIfXs1BvN36R7onHrNsJoieUn87UV9gd8tObmUEGtHAx7Im7-OBhsJli_3MUWEOALp09x9u9LetZDPENLUWLR4OOkeULgYKksVkMbW2LNhlwR-D5kp1oJg88ka4Zqyjv4Q/s1600/Image2.jpg" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Lopuksi Hanna-Lea vei meidät kotiinsa, rinteessä olevaan omakotitaloon, jossa on merimaisema. Heillä on leipomo, kilpikonnafarmi, kolme koiraa ja kissa tilavassa puutarhassa, jonka he ovat raivanneet siihen kotinsa ympärille. Siinä kylmää mehua juodessa ja leipomon tuotteita maistellessa Jatta katseli merelle ja sanoi, että rupeatko rakentamaan taloa tänne? Miepä en sanonu mittää! Lopuksi hyvästeltiin sveitsinsaksalainen Ralph-isäntä ja saatiin kyyti veneelle.<br />
<br />
Toukokuun lopussa tulee 11 kuukautta siitä, kun lähdettiin Lappeenrannasta. Alunperin ajateltiin, että jos tänne päästään, niin täällä mietitään, onko tämä meidän juttu. No, nyt otettiin time out, ja tullaan Suomeen puntaroimaan tilannetta.<br />
<br />
Suomalaisveneistä, jotka olemme tavanneet täällä, viisi on aloittanut purjehduksen Suomeen, kolme tulee rahtilaivassa takaisin en-tiedä-minne. Kaksi jää tänne telakalle. Kolme on jatkanut matkaa: kaksi Panamaan ja yksi Cubaan. Me tehtiin tälläinen välistäveto. Edellä olen kertonut syyt, miksi.<br />
<br />
Se, että tänne päästiin, on monen ihmisen ansiota. Emme me tänne kahdestaan ole tulleet, ja siksi kiitän kaikkia niitä asianosaisia, ketkä ovat auttaneet retkemme onnistumisessa. Siihen kuuluvat niin mukanaolleet, kuin myös tukihenkilöt maissa, ja maailman kiertäneet, joilta olemme saaneet neuvoja ja vinkkejä eri asioista. <br />
<br />
S/Y Verden pariskunnalle onnittelut maapallon kierrosta! Emme silloin tavattaessa ymmärtäneet onnitella. Oman piristyksensä ovat antaneet ne, ketkä sähköpostitse, tekstiviestein ja soittaen ovat pitäneet yhteyttä.<br />
<br />
Paljonhan tässä on kokemusta tullut. Joskus aivan kantapään kauttakin. Se, että on itse kaikesta vastuussa, on eri asia kuin purjehtia toisten mukana miehistössä. Lisäksi tämänkin pituinen purjehdus ei ole lomareissu, vaan jo elämistä veneessä. Joku on sanonutkin, että turistina ollaan, mutta koti on mukana ja auttaa jaksamaan. <br />
<br />
Kaikki on mennyt suuremmitta murheitta, mutta jos pitäisi projekti aloittaa alusta, olisi jo näkemystä laajemminkin. Pitkäaikainen veneen käyttö on aivan toista kuin viikonloput Saimaalla, tai muutaman viikon lomareissu. Kyllähän sitä treenattiin siellä Itämerellä ne neljä vuotta, kolme kuukautta yhtäjaksoisestikin kesässä, mutta silloin oli alla toinen vene. <br />
<br />
Blogin alussa jossain mainitsin, että tunnen veneen, kun kaikki paikat on käyty läpi. Nyt vasta alan tuntea S/Y Aidaa, kun olen käyttänyt sitä vuoden. Ne ovat kaksi eri asiaa, mutta kumpikin tukevat toisiaan. Matti Rajala totesi Rodney Bayssa, että hetkittäin tuntuu, että veneessä ei ole mitään laittamista! Hän seilasi näitä vesiä neljä kautta. Toivottavasti tämä ei tunnu "valittamiselta", sillä oma valintahan tämä on.<br />
<br />
<b>Auli Irjalan</b> <i>Matkapurjehtijan opas</i> on oiva kirja, jossa käsitellään perusteellisesti matkapurjehdukseen liittyviä monimutkaisuuksia. Se on ensimmäinen suomalainen matkapurjehdusopas. Se on julkaistu 2013, eli on tuoretta tietoutta. Kannattaa tutustua, jos asiat kiinnostaa, tai aikoo vaikka miehistöksi pitemmille matkoille, puhumattakaan siitä jos itse suunnittelee pitkää reissua.<br />
<br />
Olimme pari vuotta sitten Julun Jorman kanssa Suomen Valtameripurjehtijoiden kokoontumisessa Merikeskus Vellamossa, ja siellä oli seminaari, jossa käytiin valtameripurjehdusta läpi. Kokouskutsussa luki, että <i>Tervetuloa suurten ja vähän pientenkin vesien seilorit!</i> Palaverin avaaja avasi kutsua näin: <i>Suurten vesien seilorit ovat niitä, ketkä ovat menneet Panamasta läpi, ja pienempien vesien seilorit sitten niitä, ketkä ovat Atlantilla purjehtineet</i>, missä me olemme nyt! Olin silloin mennyt Saimaan kanavasta läpi, ja nyt sitten Kiilin kanavasta. Näillä mittareilla kun käsitellään koko maapalloa, niin ei tässä voi vielä rintaa röyhistellä. Kai tämä hyvällä alulla kuitenkin on, vaikka olen 49 vuotta purjehdusta harrastanut. Aida on viides purjevene millä on kokemusta kartutettu. Purjehdittuja maileja emme ole laskeneet. Ainut mittari on se, että kaksi Suomen lippua on kulunut vaihtokuntoon.<br />
<br />
Venettä jäävät vahtimaan meidän maskotit, joihin on liittynyt myös tummaihoinen paikalliseksi yhdyshenkilöksi, tulkiksi ja tukijaksi!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXM7WUubIlU8OH7UK53r3u9z2hztyumrDhpIyZs_PqCIIQCrMlPeEU0SiaLxkPMN5XxUgBW6QQzvJptrQ8aS6xU8ygyM_M86D-KdkA56SSHC0dpT50ZsPMH8ez9bc1fbFZGraAEGsSxhQ/s1600/IMG_2259.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXM7WUubIlU8OH7UK53r3u9z2hztyumrDhpIyZs_PqCIIQCrMlPeEU0SiaLxkPMN5XxUgBW6QQzvJptrQ8aS6xU8ygyM_M86D-KdkA56SSHC0dpT50ZsPMH8ez9bc1fbFZGraAEGsSxhQ/s1600/IMG_2259.JPG" height="400" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Kiitän kaikkia mielenkiinnosta retkeämme kohtaan. Palataan loppuvuodesta uusiin seikkailuihin.<br />
<br />
Toivotamme hyvää Suomalaista kesää kaikille!<br />
<br />
Kari ja JattaAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comJolly Harbour, Antigua and Barbuda17.0661111 -61.88722220.90988109999999978 -103.1958162 33.2223411 -20.578628199999997tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-91358685499863265262014-05-29T12:01:00.005+03:002014-05-29T12:02:54.801+03:00Osa 28: Antigualta Barbudalle ja takaisinOlimme viisi yötä Jollyssa, ja lähdimme matkaan pohjoista kohden. Ajossa satamasta ulos koneella tuntui veneen meno tahmealta, ja akselisto antoi outoa ääntä. Arvelin heti, että pohja on krapauksen tarpeessa. Kun pääsimme Deep Bayhyn, ankkuroimme ja lähdin sukeltamaan pohjan kuntoa tarkastamaan. Miltäkö näytti, no, kasvoi sammalta! Koko pohja oli 20 millin paksuisen kasvillisuuskerroksen peitossa. Potkuri on saanut vettä kuin porealtaassa, ja työntövoima on siitä heikentynyt. <br />
<br />
Tämä on seurausta siitä, kun olimme siellä "Pallonlahdella" ne kolme viikkoa. Se oli sellainen sisälahti, jossa vesi ei vaihtunut, ja mutapohja oli otollinen kaikenlaiselle kasvillisuudelle. Kävin pohjan läpi lastalla. Toivotaan, että kulku paranee.<br />
<br />
Vappuaattona vietimme perinteisesti Jatan synttäreitä shampanjalla juhlistaen. Olemme olleet joskus Ruotsinlaivalla, joskus Pallaksen Taivaskerolla, Saanatunturilla, ja Saimaalla Vapun vietossa, ja nyt täällä palmujen alla. Menimme jollalla rantaan, otimme juomaa ja päälle uitiin. Jatta lausui, että nyt löytyi hänen mieleisensä paikka!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQQz8ytMVIEhI7wZw1LWGhd575D74Oa71DXB-NsGVRl0GJZ4NF-Kh7EKdgjoKjF71quu799gDU8SKGCfWnLGQiFIz3AGk4BN9TTpFP7RNU4_7K9kFXw8tjVO-QY6Wp8a9KQPzn1IKe9wY/s1600/IMG_1941.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQQz8ytMVIEhI7wZw1LWGhd575D74Oa71DXB-NsGVRl0GJZ4NF-Kh7EKdgjoKjF71quu799gDU8SKGCfWnLGQiFIz3AGk4BN9TTpFP7RNU4_7K9kFXw8tjVO-QY6Wp8a9KQPzn1IKe9wY/s1600/IMG_1941.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Rannat ovat autioina, vaikka on iso hotelli rannassa, sillä sesonki täällä on ohi. Vappu on myös täällä juhlapyhä, kuten myös Early May 5.5. Ollaan viihdytty ankkurissa. Veneet vaihtuvat, välillä olemme tässä aivan yksin. Nyt löytyy Amerikan, Kanadan, Ranskan, Brasilian, ja eilen oli saksalainenkin vene.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfsnMJiHVBY_OPSP7K4fHKBrPcAOPNTZR-MLRlLBBs6awI_6rgh4HNnag4HhR4OuLQ4yRp-EbJkhQ-8bXshRoX3QLwcQ5i2tEPxDDJww7HEFE4_GE72RA-bZ6Dh4KibzGKQ0vgcOZuN6M/s1600/IMG_2001.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfsnMJiHVBY_OPSP7K4fHKBrPcAOPNTZR-MLRlLBBs6awI_6rgh4HNnag4HhR4OuLQ4yRp-EbJkhQ-8bXshRoX3QLwcQ5i2tEPxDDJww7HEFE4_GE72RA-bZ6Dh4KibzGKQ0vgcOZuN6M/s1600/IMG_2001.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Kiipesimme Fort Barrington -rakennelmille, ja taas oli maisemaa jota katsoa. Eilen oli rannassa paljon ihmisiä ja illalla paloi suuri nuotio, kuin meillä Juhannuskokko. Onko kesän ensimmäiset juhlatulet nähty? Tänään on myös pyhä, ja niinpä rantaan oli kerääntynyt paljon perheitä piknikille ja aikaa viettämään, aivan kuin meillä Vappupäivänä. Lapset melskasivat meressä ja aikuiset seurustelivat keskenään. Hotellin rannassa ei ollut oikeastaan ketään. Ihon väri paljastaa, että turisti vai paikallinen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5eOYv3UD-LHmmVBScDdepmFfxyd1sxobj3VQbdGiQyWbryPpu_PplTi-QrQgJKY9stvuhYmQFoOoT3YV9Jy5oADjA8Ct8zWgAKktDc61z7SCBoSNAhXwO9pHlIFlUDXK8QerZzKqPMLs/s1600/IMG_2010.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5eOYv3UD-LHmmVBScDdepmFfxyd1sxobj3VQbdGiQyWbryPpu_PplTi-QrQgJKY9stvuhYmQFoOoT3YV9Jy5oADjA8Ct8zWgAKktDc61z7SCBoSNAhXwO9pHlIFlUDXK8QerZzKqPMLs/s1600/IMG_2010.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Kävimme taksilla St. John´ssa ruokaostoksilla, ja päätimme jatkaa matkaa. 30 mpk pohjoiseen sijaitsee samaa valtiota oleva Barbuda. Olemme maksaneet purjehdusluvat tänne toukokuun loppuun, niin homma käy kivuttomasti ilman tullausta. Lähdimme aamulla 7.5. 08.45 hyvän sään vallitessa. Vene kulki nyt ilman "kipuja" niin koneella kuin purjeellakin. Pohjan puhdistus oli onnistunut, ja kasvillisuus tavallaan kuollutkin. N. 14.00 olimme Cocoa Point reefeillä. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYr5Udvat7T83Zl_Sb-UMYQMqtL5ESYlsVz2AvY7snVKiqPyemcq8TqSZgAWci0TzRbBJJvfQAvf-efjqJP7aUpDNJeNFyhXclJlCogBXIt1RFAg2ptvksxnLvF7YWOp8Hie9Y4Y-Lktw/s1600/IMG_2014.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYr5Udvat7T83Zl_Sb-UMYQMqtL5ESYlsVz2AvY7snVKiqPyemcq8TqSZgAWci0TzRbBJJvfQAvf-efjqJP7aUpDNJeNFyhXclJlCogBXIt1RFAg2ptvksxnLvF7YWOp8Hie9Y4Y-Lktw/s1600/IMG_2014.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Matkalla tapasimme usean ison kilpikonnan ja yhden delfiinin. Ankkurointi viiden veneen seuraksi ei tuottanut vaikeuksia. <br />
<br />
Hotellialue rannassa oli autio, koska hotelli on auki marraskuusta huhtikuuhun. Securitaksen miehet laittoivat paikkoja "talvikuntoon". Täällä alkaa kesä, vai talvi, vai miten sen nyt käsittää, kun kansa kaikkoaa kotimaihinsa. <br />
<br />
Äsken kävi brasilialaisveneen omistaja kyselemässä Aidasta, että kenen suunnittelema/piirtämä tämä Swan on. He jättävät veneen tänne hurrikaanikaudeksi kuudeksi kuukaudeksi, ja matkustavat kotimaahansa. Kyseltiin vähän Rio de Janeiron satamista, niin he sanoivat, että 60 mpk etelään on loistavat paikat, mihin kannattaa mennä, jos aikoo Olympialaisiin! Nehän ovat Riossa 2016! <br />
<br />
Hiekkarantaa riittää täällä kilometritolkulla. Sitä on tallattu sinne ja tänne niin, että jalkapohjat ovat saaneet hyvää hierontaa. Hiekka on eri kovuista riippuen siitä, millä kohtaa rantaviivaa kävelee. Jossakin kohtaa on pinta kova, mutta ei kanna. Sanoin Jatalle, että hankikeli, mutta täällä luonto on vaan rakentanut sen hiekasta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWDqa2o8BaXhUfH6gBZLWZ-aHBMiYfZnpJuviE7-NxkAMp7wbCi7mesDNcit72nC929FFMT-kGJBga22qSwqXJPSVPN5ovPRcClcUFzavspnmDQdd-tRjF-iCniYPZRq5WdB9y6xnKHxk/s1600/IMG_2026.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWDqa2o8BaXhUfH6gBZLWZ-aHBMiYfZnpJuviE7-NxkAMp7wbCi7mesDNcit72nC929FFMT-kGJBga22qSwqXJPSVPN5ovPRcClcUFzavspnmDQdd-tRjF-iCniYPZRq5WdB9y6xnKHxk/s1600/IMG_2026.JPG" height="358" width="640" /></a></div>
<br />
Kävimme Cordringtonissa ostoksilla taas taksilla, sillä täällä ei muita kulkuvälineitä ole. Pieni 2000 ihmisen yhteisö asuu siellä. Muuten saari tuntuu olevan asumaton. Matkaa oli noin 15 km, ja ainostaan aaseja ja hevosia tavattiin matkalla irrallaan. Rakennuksia ei ollenkaan, pelkkää pusikkoa. Saari on hiekkasaari, ja erittäin matala. Vasta n. viiden mailin päästä saimme tänne saapuessa näköyhteyden. Täältä näkyy Antiguaan, siis 30 meripeninkulmaa. Tie oli hiekkatietä. Vasta ennen kylää oli asfaltointi. Lentokenttä on, mutta ilmassa ei pörrännyt koneita. Pankkiautomaatti oli, eikä pankin konttori ollut kahta Lappeenrannan rantatorin piirakkakojua suurempi, mutta rahaa sielläkin oli. <br />
<br />
Eilen illalla oli ensimmäinen ei varsinainen myrsky, mutta sadepilvet tulivat vastatuuleen jostain mereltä. Täällä on tuullut sitten joulukuun idän suunnasta, ja niin ankkurointi kuin suojakin katsotaan aina sen mukaan. Mekin nyt laskimme ankkurin ehkä turhan lähelle rantaa n. 4 metriin, ja 30m ketjua ulos. Niin tekevät muutkin. Tuuli kääntyi sitten niin, että käänsi perät rantaan, ja siinä sitä sitten seurattiin syvyyttä ja ankkurin pitävyyttä vesisateessa. Tilanne helpotti vasta 24.00, ja pääsimme rauhassa nukkumaan.<br />
<br />
Siirryimme saaren länsipuolelle genualla ajaen. Matka kesti 2 tuntia hyvässä myötäisessä. Täällä on kaksi venettä meidän lisäksi. <br />
<br />
Hiekkarantaa on taas kymmenen kilometriä. Mietittiin, mitä tehdään, ja Jatta penkoi lokeroita, josta löytyi viiden litran pönttö punaviiniä! Siis veneessä oli viiden litran laatikko, eikä kumpikaan muistanut sen olemassaoloa. No, ryhdyimme heti laittamaan ruokaa, kun juomatkin oli. Siinä se ilta meni. <br />
<br />
Yöllä tuli taas myrskykeskus, ja viskoi venettä sinne tänne, mutta ankkuri piti hyvin, sillä olemme vahingosta viisastuneet. Tuleeko se epävakaisuus näihin säätyyppeihin, kun tulee tunne, että lähdetään täältä pois sellaiseen hurrikaaniholeen, missä ei tuuli riepottele. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMrrgOdtr165lGCjQFKKMl8GI5oXniQjrP2Ra6mUkv56dhE3tDDZKHSoIvNiLv54JkFELf6luuboxyB7NqSPH63oZDsP0UaPsbgtjKiBQAh14qC0NsyYbU4L4iAB6PqwpRQwpqnP152Wg/s1600/IMG_2058.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMrrgOdtr165lGCjQFKKMl8GI5oXniQjrP2Ra6mUkv56dhE3tDDZKHSoIvNiLv54JkFELf6luuboxyB7NqSPH63oZDsP0UaPsbgtjKiBQAh14qC0NsyYbU4L4iAB6PqwpRQwpqnP152Wg/s1600/IMG_2058.JPG" height="298" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Lähdimme 12.5. aamulla kohti Antiguaa. Olimme saaneet hiekkarannoista tarpeeksi. Matkaa oli n. 35 mpk. Sää näytti ensin hyvältä, mutta hetken päästä pilvimassat ilmestyivät eri puolille. Yhdellä reivillä mentiin. Keulapurjetta hiukan ulos. Ei mennyt tuntiakaan, kun sade alkoi, ja tuuli yltyi niin, että otimme keulapurjeen sisään. Sadepilven mentyä ohi loppui tuuli. Koneella saatiin vauhti siihen 5-6 solmuun. Totesin, että tänne ei jäädä lillumaan. Sadepilvet seurasivat toisiaan, ja me olimme märkiä, kun emme pukeutuneet sadeasuihin. Onko kukaan kuullut, että Karibialla pitää vetää Gore-Texit päälle? Matka taittui, ja teimme päätöksen, että ajamme Jolly Harbouriin ankkuriin. Olimme perillä 15.00 ja risat. Meillä on viikon päästä Marinassa varaus.<br />
<br />
Olemme tehneet ratkaisun, että vene nostetaan 26.5. Jolly Harbourissa! Tulemme Suomeen kesäksi, ja vähän syksyksikin. Palaamme tänne Antigualle 30.10.2014. <br />
<br />
Vakuutusyhtiö ilmoitti, että ei ole mitään rajoituksia, vaikka jätämme hurrikaanialueelle veneen. Yhtiömme on Alandia. Vakuutuksethan muuttuvat, kun Suomesta lähdetään. Ensin on Kiilin kanavan, Välimeren, Kanarian ja Karibian hintaluokat. Soittamalla olemme aina ilmoittaneet missä mennään, niin on hommat hoituneet hyvin. <br />
<br />
Otamme etäisyyttä tapahtumiin, ja näkemystä siihen, missä mennään ja miten mennään eteenpäin. Tämän takia emme ole höntyilleet matkojen suhteen, kun tilanne selkeytyi, ja totesimme, että vähintään toinen kausi täällä on mahdollinen. Olemme nauttineet siitä, että ollaan vain!<br />
<br />
Siiri soitti tänään ja kertoi kuulumiset, ja minkälaisen Äitienpäiväkortin on tehnyt, ja sanoi, että se on aika hieno! Koukun Matti soitti, samoin Kokin Pena ja kertoi, että Venla on kunnossa. Kuulemma luotaushommia on. Kerroin, että on 11 kuukauden vastikevapaat, ja pitäisin ne ensin pois. No, neuvottelut jatkuvat myös El Faron kansimiehen hommasta.<br />
<br />
Kirjoitan vielä ainakin yhden jutun kun vene on saatu ylös, ja teen pienen yhteenvedon menneestä vuodesta.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comJolly Harbour, Antigua and Barbuda17.0661111 -61.8872222-8.4559234 -103.1958162 42.588145600000004 -20.578628199999997tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-46746561699469464262014-05-10T13:25:00.002+03:002014-05-10T13:25:28.893+03:00Osa 27: Mökkielämää AntiguallaOlemme viettäneet "mökkielämää" kolmisen viikkoa! Päivät ja viikot menevät nopeasti.<br />
<br />
Mi Vida, meidän entinen vene nostettiin maihin 22.9.2012 Lappeenrannassa. Seuraavana päivänä lähdimme hakemaan Tomin kanssa Aidan venepukkia Helsingistä. Aidan hakureissu alkoi 26.9.2012 HSK:lta purjehtien Lappeenrantaan, missä olimme 1.10.2012 klo 23.05. Nosto maihin 20.10.2012, siirto 23.10.2012 Korkea-Ahoon halliin. <br />
<br />
Alkoi veneen kunnostus läpi talven niin, että joka päivä oli veneasiat mielessä, ja töitä oli n. 1000 tuntia. Vesillelasku oli 21.5.2013, ja varustelu tapahtui siten, että 23.6.2013 pääsimme matkaan, ja sillä reissulla olemme edelleen! Tulee täyteen kaksi vuotta elämää veneellä, ja kaikkea mitä siihen liittyy. En tiedä näkyikö asiat ulospäin, kun en niistä pitänyt numeroa.<br />
<br />
Olen miettinyt asioita aina iltaisin, kun makoilen veneen kannella tähtitaivasta katsellen. Paljonkohan niitä tähtiä on, kun joka ilta ainakin yksi sieltä putoaa. Loppuuko ne joskus? <br />
<br />
Otavakin on siellä nurinpäin. Tämä korvaa TV:n katselun ja on sitä "laatuaikaa"! <br />
<br />
Tässä muutamalla sanalla niitä mietteitä ja ajatuksia, joihin tulevaisuuden lähisuunnitelmat perustuvat. Olemme olleet kymmenen kuukautta "veneilemässä". On paljon koettu, niin hyvää kuin vähemmän hyvää. Elämä tuo asiat, niin hyvät, kuin ne huonommatkin, vaikka niitä ei tilaisikaan. Olemme nähneet maisemaa jos toistakin, tavanneet uusia ihmisiä, niin suomalaisia kuin muitakin kansallisuuksia. On tehnyt hyvää katsoa asioita välillä vähän etempää kuin sieltä kotimökin kuistilta! <br />
<br />
Olen ostanut lähes kaikilta paikkakunnilta sanomalehden, niin isoilta kuin pieniltäkin. Ei löydy juttua meidän EU-pampuista, ei pääministereistä, ulkoministereistä, eikä muistakaan "kukkopojista", jotka siellä kotimaassa esittävät koko maailman napaa. Kimi Räikkönen on mies kenestä kirjoitetaan. Näin se vaan on. <br />
<br />
Olemme olleet suhteellisen terveitä nämä kymmenen kuukautta. Pari vatsatautia kummallakin, ja molemmilta on hampaasta paikka lohjennut. Välillä iskee "paniikki" väsyneenä, että mitä jos jotain vakavampaa sattuisi - miten selvitä, kun olemme EU:n ulkopuolella, ja kaukana meidän kaikista sosiaaliturvista. Meitähän uhattiin, että meiltä otetaan suomalainen sosiaaliturva pois. Jatta haki lähdettäessä reseptilääkkeitä apteekista enemmän kuin kolmen kuukauden tarpeen. Kela ei korvaa kuin ne kolme kuukautta, ja hän lähti anomaan lisäkuukausien korvauksia Kelalta apteekin neuvojen mukaan. Sai korvauksen, 15e, mutta myös kyselykaavakkeen, oletteko muuttamassa ulkomaille vai minne? Heille pitää kuulemma ilmoittaa, jos on pois Suomesta yli kolme kuukautta! <br />
<br />
Jos olette yli vuoden poissa, niin menetätte suomalaisen sosiaaliturvan! Mikä on osoitteenne ulkomailla, milloin palaatte kotimaahan, jne. Järjestelmä perustuu johonkin lakiin. Vapaassa Euroopassa, jossa voi tulla ja mennä, ja hakea töitä Kanarian saaria myöten. Onko meillä joku KELA-valtio, valtion sisällä, kuin Itä-Saksassa ja Neuvostoliitossa aikanaan, missä piti ilmoittaa, jos kuljet kotipaikan ulkopuolella? <br />
<br />
Emme ole olleet terveysasemien jonoissa, emmekä hakemassa muitakaan palveluja kymmeneen kuukauteen. Eikö tämä ole hyvä asia kaikkien kannalta? Niin Kelan kuin muidenkin? Miksi uhata sillä, että sosiaaliturva otetaan pois? Voimmeko me ilmoittaa, että lopetamme verojen maksun? Montakohan kokousta on pitänyt pitää, että missähän ne Lappalaiset ovat, ja mitä aikovat? Ei ihme, että meidän hallinto ja siihen liittyvät asiat ovat niin kalliita. Kun on asunut yli 60 vuotta Lappeenrannassa, tehnyt töitä siellä 40 vuotta, maksanut verot ja maksaa vieläkin, päässyt kunnialla pois työelämästä, ja kuvittelee olevansa vapaa, niin annas olla jos poistutkin neljäksi kuukaudeksi rajojen ulkopuolelle, niin jo ollaan perään huutamassa, että mitä aiot. <br />
<br />
Mielestäni vaikka asuisi kuussa, niin kun maksaa verot Suomeen, niin muu on yhdentekevää. Olen aikaisemminkin todennut, että Suomi on holhousyhteiskunta, eikä muuksi muutu. Tällaiset purkaukset kuuluvat asiaan, jotta totuus ei unohdu, ja tiedoksi myös muille matkaan aikoville. Me olemme ilmoittaneet Kelalle matkareitin ja mitä aiomme, ja he ovat luvanneet pitää meidät sos-turvan piirissä. En tiedä, mitä Karibialla Kela-kortilla olisi tehnytkään. En myöskään tiedä, miten täällä nämä terveysasiat hoidetaan, mutta apteekit ovat pieniä, ja niissä yksi henkilö hoitaa ilmeisesti ns. reseptiasiat, ja on kai se apteekkari, kenellä on valtuudet. Ei minkään valtakunnan jonoja tai vuorolappuja! <br />
<br />
Olemme viettäneet aikaa, käyneet pääkaupungissa kolme kertaa, kiivenneet Sherley Heightsille. Se on kuuluisa Sunday Barbeque Party -paikka. Joka sunnuntai klo 16.00 ties kuinka monen vuoden ajan on ollut nämä kekkerit. Olemme seuranneet purjehduskilpailuja. Oystereillä täällä kokoontuminen, ja kilpailut, sekä Antinqua Classic Yacht Regatta, missä purjevenekaunottaret ottivat mittaa toisistaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4HuI_l4e51P5bVa80AX1GF2-Y0ETr-85F9WxxDZwdFnvbtU7FNrGZesZiCDLZdeMxaEArGTrViKMJlnan7qgvsa0osG_309YWMdxlejggSBIZV2KAf3PFGOkklA4GanjFcKXhG7ayQX0/s1600/IMG_1881.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4HuI_l4e51P5bVa80AX1GF2-Y0ETr-85F9WxxDZwdFnvbtU7FNrGZesZiCDLZdeMxaEArGTrViKMJlnan7qgvsa0osG_309YWMdxlejggSBIZV2KAf3PFGOkklA4GanjFcKXhG7ayQX0/s1600/IMG_1881.JPG" height="298" width="400" /></a></div>
<br />
Olemme olleet veneellä, ja seuranneet pelikaanien kalastusta, kuin myös myrskylinnun, haikaran sekä jonkun tiiran tyylisen lokkilinnun. <br />
<br />
Linnut parveilevat tässä lahdella jatkuvasti meistä piittaamatta. Pelikaani teki syöksyn veneen viereen, ja nostatti pari metrin korkuisen pärskeen, ja kun vihuria oli, pärskeet nousivat veneen kannelle niin, että Jatalta silmälasit kastui! Hän siinä noitui ja torui lintua, joka vähät välitti, vaan jatkoi touhujaan. <br />
<br />
Tapasimme s/y Paloma-X:n pariskunnan, istuimme kolme tuntia kahvilla ja kerroimme kuulumisia. Heidän jäljet johtavat Kuopioon, löysimme yhteisiä tuttavuuksia, mm. Pikkumällin, Isomällin ja Tynkkysen Kallen). Minun ja Sepon purjehdusharrastus on kummallakin alkanut 1965! <br />
<br />
Tänään sitten tapasimme tullissa suomalaisen pariskunnan, joka on kiertänyt maapallon s/y Verdellä, Swan 36, siten, että lähtivät matkaan 2010! Taas juttua riitti, ja mielipiteen vaihtoa. Päivä meni nettikahviossa ja pienen kävelylenkin merkeissä. Muuta ei kerennyt vaikka olisi yrittänyt.<br />
<br />
En muista, olenko aikaisemmin kertonut säästä, tai ilmoista yleensä. Päiväthän täällä on lämpimät, siinä 25-30 astetta jatkuvasti. Sadekuurot, jotka ovat lyhyitä, eivät paljoa viilennä. Päiväkään ei tukahduta, jos tuulee niinkuin rannalla tai merellä. Kaupungit ja maaseutu sitten on toinen juttu. Se hiki tulee väkisin, ja aina haluaa kulkea varjon puolta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjI4qSYjJY3y6WW2R46vnQEqZeeAYX3cO8umZervgR1Y-u37qnPct3rVyiOfWOmlI6W8ANkh-jacmcZ9mCV8IppOd7_SfTkLwqUGVu1wGrPMUmL_MS3RuPVii7Q4D8nLx_SbFEbaq_49is/s1600/IMG_1914.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjI4qSYjJY3y6WW2R46vnQEqZeeAYX3cO8umZervgR1Y-u37qnPct3rVyiOfWOmlI6W8ANkh-jacmcZ9mCV8IppOd7_SfTkLwqUGVu1wGrPMUmL_MS3RuPVii7Q4D8nLx_SbFEbaq_49is/s1600/IMG_1914.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Yöt ovat olleet onneksi n. 20-asteisia, tai siinä tietämillä, eli melko siedettävät, eikä yökosteutta ole ollenkaan. Veneessä pidämme luukut auki, ja jos tuulee, niin ilmavirta viilentää niin, että sellaista tuskankuumaa ei ole. <br />
<br />
Täällä ei ole minkään valtakunnan önkiäisiä, eli ei kärpäsiä, itikoita, hirvikärpäsiä tai muita, jotka veneeseen pyrkii. Jos lasketaan koko matka, niin viisi kärpästä on käynyt, mutta häipynyt sen tien. Torakoilta on toistaiseksi säästytty. <br />
<br />
Nukkuminen ilman peittoa lyhyissä kalsareissa on ok. Pitkiä housuja olen pitänyt viimeksi marraskuussa, kun olimme Suomessa käymässä. Muutenkaan vaatteisiin ei ole satsattu, poislukien kolmet alushousut ja t-paidat jotka olen ostanut. Nyt on ostettava pehmeäpohjaiset jalkineet, kun kantapää on kipeytynyt ilmeisesti siitä, että on kulkenut paljasjaloin ja suihkusandaaleissa. Niissä on nimittäin kova pohja.<br />
<br />
Nyt olemme purjehtineet Jolly Harbouriin. Noin kuusi tuntia genualla lipsuttelimme hiljaisessa myötäsessä. Oli matalaa, kymmenen metriä vettä, eli pohja näkyi, ja oli Karibian tunnelma.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBYsSvHqESqGqkd2WuVpG9cVQ31i8Rba0dpOpXGXl6gV8RZUyQjonwO_qLamwppX8rrAtcJppNAkDXCYrQIdQ2obM_ys_LhDXkp9HEqIvbTNEdp7euRFjhTOsFInLi8XM7s0Qjrmbh8pQ/s1600/IMG_1897.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBYsSvHqESqGqkd2WuVpG9cVQ31i8Rba0dpOpXGXl6gV8RZUyQjonwO_qLamwppX8rrAtcJppNAkDXCYrQIdQ2obM_ys_LhDXkp9HEqIvbTNEdp7euRFjhTOsFInLi8XM7s0Qjrmbh8pQ/s1600/IMG_1897.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Tarkkailimme pohjaa, että onpa matalaa, kun siinä matkalla oli välillä 374 metriäkin vettä. Karttaa kun vilkasen, niin 3600 metriä löytyy heti. Piti Jatalle muistuttaa, kun huolestuin mataluudesta, että Saimaalla "syväväylä" tarkoittaa 4,5 metriä syvää väylää! <br />
<br />
Kun tulimme Marinaan, niin löytyi suomalaisveneitä: Ironsaid, joka oli ollut telakassa pohjan huollossa, Meliina, joka on kiertänyt maapallon. Tänään saapui Paloma-X, sekä Irwin Ross, 56 ketsi, joka on ollut täällä telakalla ja käytössä parikymmentä vuotta, ja saanut uuden omistajan. Tuukka Tikka kunnostaa venettä Suomeen purjehdittavaksi. Hänen vanhemmiltaan löytyi maapaikka Sudensalmesta ja kesämökki Oritsalosta! Olisimme voineet tavata myös Lappeenrannan torilla Vetyjä syömässä. Hänellä on kesäisiä muistoja lapsuudesta lähtien Lappeenrannasta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwkFIUJPyvq7v3Cul45LkZlKH4ndBfFSAQ_wp5Zshl9QkwTPDMuJtfPnB2Iy_V_8K0MqeXAckCGxNwtx4LkpqD-Lhx40VaC8O49a5dNjOJ8Rv-JLl-rz0W0KQ8MOSsm4lagbk3BVqQu60/s1600/IMG_1920.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwkFIUJPyvq7v3Cul45LkZlKH4ndBfFSAQ_wp5Zshl9QkwTPDMuJtfPnB2Iy_V_8K0MqeXAckCGxNwtx4LkpqD-Lhx40VaC8O49a5dNjOJ8Rv-JLl-rz0W0KQ8MOSsm4lagbk3BVqQu60/s1600/IMG_1920.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Antingualla on vesiongelma. Sitä säännöstellään, mutta täältä saimme tankin täyteen, 300 litraa. Vesipula on kuulemma kroonista, en tarkemmin tiedä syytä. <br />
<br />
Tapasimme kaupasta tullessa suomalaislähtöisen Sveitsin kautta tänne tulleen ja 14 vuotta asuneen Hanna-Lean, joka möi leivonnaisia parkkipaikalla autosta. Hän kuuli puhettamme ja hihkaisi, että Suomestako olemme. Kertoi, että on Heinolasta aikanaan lähtenyt, ja nyt asunut täällä. Miehensä on leipuri, ja hän tekee mm. matkaoppaan töitä. Hän on ollut Kristiina Katariinan matkustajienkin oppaana, kun laiva vieraili täällä. Meille tuli pakolliset ostokset, nimittäin ensimmäiset hillomunkit tältä reissulta löytyi häneltä, ja eilen joimme munkkikahvit huulilta sokeria lipoen. <br />
<br />
Eilen totesimme oudon hajun veneen keulassa, ja alkoi hajun metsästys purkamalla tavaroita pihalle. Lähde löytyi ankkuriboksista. Meillä ei ole ankkuriketjun pesusuihkujärjestelmää, vaan ketju meni kaikkine mutineen boksiin kolmen viikon mudassaliotuksen jälkeen. Nyt se on purettu pestynä tuohon laiturille. Jollan pohja kasvoi vihreää limaa, ja jopa muutamaa näkkiä. siinä se eilinen työpäivä oli. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj74_OMDjVRq6h64og7cN8dHXMZzENaRqlVLLH9jbQXnDBVVS7BnbtwIwcG_eYzkLA_CGzfipPB_Gedq_jGXP8ada1-poSsUuXgxmX6Weg_NqicHdTcUU53u1vWG_j1D6_Sy4fpla1w_So/s1600/IMG_1909.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj74_OMDjVRq6h64og7cN8dHXMZzENaRqlVLLH9jbQXnDBVVS7BnbtwIwcG_eYzkLA_CGzfipPB_Gedq_jGXP8ada1-poSsUuXgxmX6Weg_NqicHdTcUU53u1vWG_j1D6_Sy4fpla1w_So/s1600/IMG_1909.JPG" height="298" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Tänään on sunnuntai, ja maan tapojen mukaan liikkeet on kiinni. Mekin pidämme vapaapäivän. Aamulla kuuntelimme radiosta kirkonmenoa, tai mistä lie tullut, mutta messu oli sellaista, että ymmärsi siitä olevan kysymys. Pääsiäinen oli myös juhlapäivä muunmuassa niin, että Pitkänäperjantaina ei myyty kaupoissa eikä ravintoloissa alkoholia!<br />
<br />
Kokin Pena soitteli vähän tuohtuneena minun kommentoinnista hylkyhommista! On kuulemma hoitanut myös hylkyasioita. Tukialus Venla tulee kuntoon, Suvorovin kanavoita ollaan löytämässä lisää, viistokaikuluotauksia ollaan Matti Luoman ja Ismo Marttisen kanssa hommailtu, sekä on löytynyt uusi hylky! Eikös Pena ne yhdet vedenalaiset terotetut puuseipäät löytyneet sieltä Oritsalosta? Tuukka Tikka kertoi, että hänen isoisällään on siellä puuseipäistä tehtyjä rysiä. Pitikö minun tulla tänne selvittämään sen vedenalaisen puuaidan merkitys?! No, onnea tulevaisuuteen myös niiden uusien asioiden myötä!Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comJolly Harbour, Antigua and Barbuda17.0661111 -61.88722220.90986360000000133 -103.1958162 33.2223586 -20.578628199999997tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-39483875360306880902014-04-14T23:16:00.002+03:002014-04-14T23:17:39.322+03:00Osa 26: Guadeloupe - AntiguaSamana päivänä, kun Matin ja Sohvin lento oli, tulivat Lindholmit samaan Marinaan. Olimme aiemmin olleet porukassa useanakin päivänä. Ilmeni, että Matti Lindholmin syntymäpäivä oli silloin sunnuntaina. Hän oli auttanut meitä aikanaan perämoottoriongelman kanssa, ja olin luvannut korvata sen hänelle.<br />
<br />
Olin saanut Anssi Peuhkurilta Lappeenrannassa ennen reissuun lähtöä Mikko Nikkisen kirjan Suuri Saimaa. Anssi sanoi kirjaa luovuttaessa, että kun tulee sopiva hetki ja tilaisuus, niin anna kirja jollekin. Nyt se sitten tuli, ja luovutin kirjan Matille Meriida-veneen kirjastoon hänen syntymäpäivänään.<br />
<br />
Meriida oli täällä telakalla yhden kesäkauden, kun Lindholmit olivat Suomessa. He olivat vuokranneet veneen Saimaalta viime kesänä, ja tutustuneet Lappeenrannan-Kuopion väliseen vesistöön, ja todenneet, että sinne tuovat vielä omankin veneensä. Toukokuussa he aloittavat paluun sinne Suomeen kaikkine kirjoineen, ja joskus jatkavat Saimaalle. Mielestäni kirja sai hyvän osoitteen, vai mitä Anssi? Jos Nikkinen on seikkailija, niin hänen yhdestä kirjastaan tulee kaksinkertainen Atlannin valtameren ylittäjä!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJMKKGkUBWeTssqPNdJMc7GwEZVpwT6o5WSsoPtXUU1kfn-8GjVWG2PMMgzRKtV4SVoRgNSc9qs4xWLlhrSR9c7NM1Dv9VOftXVf3X_FfMbtJ1xPn6p6kPI5ucRqESycRJ0BGKZncCFdM/s1600/IMG_1575.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJMKKGkUBWeTssqPNdJMc7GwEZVpwT6o5WSsoPtXUU1kfn-8GjVWG2PMMgzRKtV4SVoRgNSc9qs4xWLlhrSR9c7NM1Dv9VOftXVf3X_FfMbtJ1xPn6p6kPI5ucRqESycRJ0BGKZncCFdM/s1600/IMG_1575.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Meriida jatkoi matkaa, ja Ironside saapui Marinaan, ja suomenkielinen keskustelu vaan jatkui. <br />
<br />
Aikanaan sitten matkamme jatkui takaisin etelään n. 20 mpk Terre-de-Hautin saareen. Kaunis pieni saari, missä on hyvät poijut käytettävissä. Poijumaksu oli 11e, jonka satamamestari kävi keräämässä iltapäivisin. Siisti paikka, johon yhteysalukset Guadeloupen pääsaarelta toivat turisteja jatkuvasti. Niiden antama aallokko kylläkin tuntui kiusalliselta. Yöt olivat sitten rauhallisempia, ja poijut näyttivät vahvoilta ja uusilta, koska satamakirjoissakaan niistä ei mainittu. <br />
<br />
Saaren pääkulkuneuvo oli skootteri. Niitä tuntui olevan kaikilla, niin omia kuin vuokrattaviakin. Myös sähköautoja oli saatavilla. Saaren todellinen nähtävyys on Fort Napoleon Museum, joka sijaitsi korkealla kukkulalla, minne me kävelimme ja näin saimme liikuntaakin. On sieltä komeat näköalat, katsoi minne tahansa. Linna on rakennettu v. 1844 uudelleen sille paikalle, jonka Englantilaiset tuhosivat v. 1809.<br />
<br />
<div style="background: Wheat; border: 1px solid Tan; float: right; font-family: 'Georgia', 'Times New Roman', Serif; font-size: smaller; font-style: italic; margin: 0.5em; padding: 1em; width: 40%;">
<b>12/10/1492:</b> First voyage of COLUMBUS who arrives in the Bahamas (San Salvador), Cuba and Haiti.<br />
<br />
<b>04/11/1493:</b> Second voyage of COLUMBUS and discovery of Dominica, Marie-Galante, the Saintes and Guadeloupe. <br />
<br />
<b>1498:</b> Third voyage of COLUMBUS and discovery of Trinidad.<br />
<br />
<b>1502-1504:</b> Last voyage of COLUMBUS and discovers Martinique (june 1502).</div>
<br />
Tälläisillä vesillä me nyt liikumme ja tutustumme paikallishistoriaan. Taisimme olla viisi yötä saarella. Jatkoimme sitten matkaa, suuntana pohjoinen, ja Guadeloupen länsipuolta menimme purjeella sellaisella nopeudella, että ajoimme Deshaiesiin asti. Siinä jäi näkemättä mm. Costeaun sukelluspuistokin. No, ohi tuli ajettua. Toisella kertaa käydään läpi ne mitä nyt jää väliin.<br />
<br />
Anse on pieni kylä meren rannalla, missä on yksi katu, minkä varrella on pieniä siistejä kauppoja. Täällä tullaus oli pienen vaate-/matkamuistomyymälän päätteellä. Paikan hoitaja osasi englantia. Näillä ranskalaisilla alueilla englannin taito ei ole yleistä, oli kyseessä viranomainen tai siviili. Minäkään en tuntenut itseäni "hölmöksi" kielitaitoni suhteen, melkein päinvastoin. Kaksi yötä kului ja matka jatkui Antigualle. Nyt matkaa avomerellä on 42 mpk. Sääennuste lupasi 10-15 nn ja 1-2 metrin aaltoa.<br />
<br />
Aamulla oli herätys klo 06.00 aamupalalle, ja olimme jo seitsemältä matkassa. Ei oltu ensimmäinen vene, joka matkaan lähti. Kaikki ketkä matkapäivän tekevät, aloittavat sen hyvissä ajoin. Purjeella mennään, ei viimeisenä, mutta ei ensimmäisenäkään. En tiedä onko mainittu, mutta katamaraaneja on paljon, ja nehän sitten kulkevat hyvin. Meidän veneen pohja alkaa olla siinä kunnossa, että se pitäisi telakoida. Olen krapannut sitä poijupaikoissa, ja sinne alkaa jo kiinnittyä pieniä näkkejä. Olen selittänyt tällä Jatalle miksi kaikki menevät ohi! Telakointia mietitään, mutta minkä pituinen se olisi, saapa nähdä? Vene taitaa olla ollut yksitoista kuukautta vesillä!<br />
<br />
Saavuimme hyvissä ajoin iltapäivällä English Harbour -lahdelle ja sieltä löytyi tyhjää aivan perältä, Ordinance Bayn suulta, johon ankkuroimme. Paikka on monen mutkan takana avomereltä. Tuntui ihmeelliseltä kun ei svellannut, eikä vene keikkunut mihinkään suuntaan. Voisi verrata siihen, että Pallonlahdella olisi ankkurissa, vettä oli 4 m ja mutapohja. Nelson`s Dockyard Marinan palvelut käytettävissä.<br />
<div style="background: Wheat; border: 1px solid Tan; float: right; font-family: 'Georgia', 'Times New Roman', Serif; font-size: smaller; font-style: italic; margin: 0.5em; padding: 1em; width: 40%;">
The Nelson`s Dockyard Marina is probably the prettiest piece of living History in Caribbean today. Once the base for Admiral Horatio Nelson´s fleet in the 18th century and now a busy destination for Super-yacht and Cruisers alike.</div>
<br />
Saavuimme siis taas <a href="http://nationalparksantigua.com/" target="_blank">uuden historian</a> äärelle. Paikkaa on restauroitu, ja kaikki vanhat rakennukset ovat käytössä, niin tulli, museo, ravintolat, kaupat, leipomot, kuin pesulatkin, jne. Pihat ovat täynnä vanhoja ankkureita ja tykkejä, ja nuoret tummat tytöt kävellä keikuttelevat sinne ja tänne, ei tiedä mihin silmänsä laittaisi! Ei yhtään elementtirakennusta, ja katotkin ovat pärekattoja, semmoisella jyrkkyydellä ettei lumikaan niissä pysyisi jos sitä olisi. Tutkimista on riittänyt arkeologiasukeltajaharrastajalle! <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJjZDscpzzUGntVzo7uOwhPIyINdgV8Ip6ExabhnIpSVjlwNPlW1IECQewZ6icZb48-lgm9XNhWN9W0iPQ9Tm2tis0QVzcdObekqXIlu0g5fdjOn9wINe0jpaIdk7jspLKiiltuTU939k/s1600/IMG_1627.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJjZDscpzzUGntVzo7uOwhPIyINdgV8Ip6ExabhnIpSVjlwNPlW1IECQewZ6icZb48-lgm9XNhWN9W0iPQ9Tm2tis0QVzcdObekqXIlu0g5fdjOn9wINe0jpaIdk7jspLKiiltuTU939k/s1600/IMG_1627.JPG" height="358" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIigylKsNSzGyjLIhzFzJbv7rN3OynzgS3oIpzCw1WMFuCcq0IotGVoapG8boeL2SQmuUGo6zyc9fAKnDNmRkI4jSQl71xZnEUHWQfjhUIfgJvPFqBZDrqEt2rQnYnKHaJqNjehQ8LAbE/s1600/IMG_1612.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIigylKsNSzGyjLIhzFzJbv7rN3OynzgS3oIpzCw1WMFuCcq0IotGVoapG8boeL2SQmuUGo6zyc9fAKnDNmRkI4jSQl71xZnEUHWQfjhUIfgJvPFqBZDrqEt2rQnYnKHaJqNjehQ8LAbE/s1600/IMG_1612.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAfEDeMS_sR63M_TZEt9LO7e60xcOH1OhwVKUu4oWOyTOq_NQkF15emJ1aY7aZ7kUsY6Eb7By3uQ9voqvZvQj8KePoSMFX3jtCAQcfz5p9F5BZZXYbJkig6cgUjA1RQ1tFj1MzbMchZfI/s1600/IMG_1629.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAfEDeMS_sR63M_TZEt9LO7e60xcOH1OhwVKUu4oWOyTOq_NQkF15emJ1aY7aZ7kUsY6Eb7By3uQ9voqvZvQj8KePoSMFX3jtCAQcfz5p9F5BZZXYbJkig6cgUjA1RQ1tFj1MzbMchZfI/s1600/IMG_1629.JPG" height="358" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJrbVIrTvrfdFQksRFpLqp6mEJjUqU6TfFuIkGBf_JvueinbtE1QWjoKltudqNfDVQCV0RZ9BjXqvIKXaCJG5_vh5_x5w45lvIC6ee4ejZ1XHJt-o-g9Sy68F8zQDBb2if5y0Jz-RQpKE/s1600/IMG_1633.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJrbVIrTvrfdFQksRFpLqp6mEJjUqU6TfFuIkGBf_JvueinbtE1QWjoKltudqNfDVQCV0RZ9BjXqvIKXaCJG5_vh5_x5w45lvIC6ee4ejZ1XHJt-o-g9Sy68F8zQDBb2if5y0Jz-RQpKE/s1600/IMG_1633.JPG" height="358" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Meillä on siellä Lappeenrannassa <a href="http://www.saimaanhylyt.fi/Tervetuloa.html" target="_blank">Saimaan Hylyt</a> -ryhmä, jonka vetäjältä Pentti Kokilta olen saanut vuoden "virkavapaata" hylkyhommista. Juttujen mukaan Penakin harrastaa nyt kaikkea muuta, mutta ei hylkyhommia?! Jonkun pitäisi hänenkin perään katsoa!<br />
<br />
Päivää ankkuroinnin jälkeen Ironside saapui lahdelle ja kyseli kuulumisia. <br />
<br />
Pari päivää katselimme lähialueita, ja päätimme ottaa taksin ja lähteä saarikierrokselle. Alunperin oli tarkoitus vuokrata auto, mutta tämä vasemmanpuoleinen liikenne arveluttaa. <br />
<br />
Kohteena oli ensin <a href="http://www.jolly-harbour-marina.com/" target="_blank">Jolly Harbour Marina</a>. Se on täyden palvelun paikka telakointimahdollisuuksineen. Täällä pitivät veneitään telakoituna mm. Matti Rajala Swan 46:tta neljä kautta ja Matti Lindholm Hallberg Rassy 36 yhden kesäkauden, kun itse olivat Suomessa. Donna Terry järjesti meille tutustumiskierroksen telakkaan. Meille esiteltiin telakan toimintaa, ja kerrottiin miten veneet nostetaan, huolletaan ja telakoidaan betonialustaan säilytysalueella. Olimme tyytyväisiä paikkaan, ja vielä kun löysimme venetarvikeliikkeen mistä ostin mm. 1,5" palloventtiilin veskin poistoputkeen niin kaikki ok. <br />
<br />
Matka jatkui St. John`siin, joka on pääkaupunki kaikkine vilkkauksineen. Paluu tehtiin paikallisella linja-autolla, jonka kyyti maksoi 3.70 $Ec eli n. euron per hlö, ja neljäkymmentäviisi minuuttia oli matkan kesto.<br />
<br />
Täällä on myös pelikaaneja. Välillä kymmenen ryhmissä kalastelevat syöksymällä veteen, veneenkin vieressä. On se vahva lintu, kun säilyy ehjänä niistä syöksyistä! <br />
<br />
Tapahtumana on mainittava tietysti se, että pari yötä sitten ankkurimme irtosi puolenyön tietämillä! Onneksi Jatta oli wc-reissulla ja huomasi asian, ja saimme tehtyä uuden ankkuroinnin. Ilmeisesti oli liian vähän kettinkiä ulkona, vaikka neljä päivää oli pitänyt hyvin.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEBqyXsD3JDCVkLc81J4dTfHnEZKvr0V1hyDYFMD5CFQOFOl4lEzEXY1MaRxIjRUPkRU9y9QDjuB9VdxYs4H51zCmShpr9kqwscRglGmqrnrnD5JNpBHXXX9KV6tFc0zEnVSOpSm56GtE/s1600/IMG_1696.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEBqyXsD3JDCVkLc81J4dTfHnEZKvr0V1hyDYFMD5CFQOFOl4lEzEXY1MaRxIjRUPkRU9y9QDjuB9VdxYs4H51zCmShpr9kqwscRglGmqrnrnD5JNpBHXXX9KV6tFc0zEnVSOpSm56GtE/s1600/IMG_1696.JPG" height="392" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVd3xEKV0sNB4gAnuM-I-3fbvifeT5l6D8FPECJSfGjQp5WtTRMorgCzz9s0GZO0n7qfPldQy2kndlC2sQhly_LxSbxQlDUKF1qiJ7kFnz_kcK4C_qupPyv85KfuZCntRkwa5Ct5bueVk/s1600/IMG_1699.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVd3xEKV0sNB4gAnuM-I-3fbvifeT5l6D8FPECJSfGjQp5WtTRMorgCzz9s0GZO0n7qfPldQy2kndlC2sQhly_LxSbxQlDUKF1qiJ7kFnz_kcK4C_qupPyv85KfuZCntRkwa5Ct5bueVk/s1600/IMG_1699.JPG" height="398" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEip0K5XqQvtOBU05hfrKD6OMY7WNlyCtdIfi71O1ZhstJQ9nfF-SYg9p33kq_3YIjWG1_qZg0jng9xjpPeOwgG2Gi7f23VNkkBCj8lK8M_6jK-F50WWYEmkCKDwg-CHZ_0mOhkl4EB_Hig/s1600/IMG_1705.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEip0K5XqQvtOBU05hfrKD6OMY7WNlyCtdIfi71O1ZhstJQ9nfF-SYg9p33kq_3YIjWG1_qZg0jng9xjpPeOwgG2Gi7f23VNkkBCj8lK8M_6jK-F50WWYEmkCKDwg-CHZ_0mOhkl4EB_Hig/s1600/IMG_1705.JPG" height="358" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgb3xYEv4pqydm4KW269ZD1nXvCOd41Q3Fg4bDZCN7hgCPcrlcXo0ZoFR7089iThFTz6E9aNtSO1Nq6ImPwkX4z5U1yWsL2qA7ubtLUAYbAQKfUKqXDg8kY7C16OpEx6hhDji-_3jdOzeY/s1600/IMG_1723.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgb3xYEv4pqydm4KW269ZD1nXvCOd41Q3Fg4bDZCN7hgCPcrlcXo0ZoFR7089iThFTz6E9aNtSO1Nq6ImPwkX4z5U1yWsL2qA7ubtLUAYbAQKfUKqXDg8kY7C16OpEx6hhDji-_3jdOzeY/s1600/IMG_1723.JPG" height="358" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Nyt sitten mietimme purjehdusretkemme jatkoa, että mitä tehdään. Olemme saaneet hyviä vinkkejä: ei kannata hätiköidä jos kerran aikaa on ja matkaan lähtenyt.<br />
<br />
Meillä on kolme mahdollisuutta: jatkaa Panamaan, palata Eurooppaan tai telakoida tänne viideksi kuukaudeksi ja tulla kuntolomalle Suomeen Siiriä ja Saimia hoitamaan, ja palata sitten marraskuussa uusin miettein ja voimin veneelle!<br />
<br />
Olen saanut huolestuneita viestejä, kun AIS ei ole näyttänyt sijaintia. Se ei ole ollut pois päältä. Koukun Matti oli tutkinut asiaa tarkemmin, ja saanut selville, että näiltä alueilta ei ole karttoja. Nyt sitten meidänkin blogi näyttää missä mennään (<i>kunhan Juha ehtii laittamaan </i><i><i>jutut </i>nettiin! – toim. huom.</i>).Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comAntigua, Antigua and Barbuda17.0856927 -61.789702616.842847199999998 -62.1124261 17.3285382 -61.466979099999996tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-6781499440189516642014-03-23T19:53:00.003+02:002014-03-23T19:53:26.827+02:00Osa 25: St. Lucia - Guadeloupe"Lomaretki" Curacaohon oli tehty, ja palattu purjehtijan arkeen St. Lucialle. Lentokentillä olimme täyttäneet lippua ja lappua, eli virallisesti hoidettua kaikki muodollisuudet. Täällä vielä tarkkaillaan, ja kysellään millä asioilla kukakin liikkuu. Ei niin kuin Euroopassa, missä ovet käy niin, ettei tiedä kuka minnekkin menee, tulee, ja millä asioilla kukakin on. Tai siltä se näyttää - kai siellä valvonta on.<br /><br />Meidät otettiin luokalle, kun tultiin St. Lucian kentän tulliin, ja ohjattiin punaiselle linjalle.<br /><br />Kysyttiin, että millä asioilla ollaan, onko ruokatavaraa jne. Kun kerroimme, että ollaan veneellä täällä, ja käytiin vain "sukuloimassa" Curacaossa, niin veneen paperit piti näyttää, ja kysyttiin onko matkatavaroissa veneen osia! Jatan pokka piti ja sanoi, että ei ole. Pieni määrä oli mm. juustoa ja sen sellaista. Oli myös moottorin bensakorkki, josta tuskin linnaan olisi joutunut. Tuntui vain aika ahdistavalta kun näin toimivat. Me kuitenkin olemme melko nuhteettomia noin periaatteessa. <br /><br />Kello oli jo 22.30 kun selvisimme veneelle, mutta vastaanotto oli kuitenkin lämmin, sillä Jääskeläiset, Johanna Forss-Oinonen ja Mikko Oinonen olivat odottaneet paluutamme. Jälkimmäiset ovat menossa Australiaan 27-jalkaisella veneellään! Vaihdoimme kuulumiset ja varmaan vuorokausi vaihtui ennen kuin päästiin unille.<br /><br />
Meillä oli pari päivää aikaa valmistella lähtöä Martiniquelle, mistä Matti Koukku ja Sohvi Karhu liittyvät porukkaan. <br /><br />Maanantaina 3.3.2014 pääsimme hyvissä ajoin lähtemään, ja tuulikin oli laantunut niin, että kakkosreivin otin pois. Meillä on ollut ylityksestä asti kaksi reiviä, eikä turhaan. Matin ja Sohvin lento Helsingistä Pariisin kautta Fort-de-France kentälle oli 2.3, ja he olivat yöpyneet siellä. Kummankin matka alkoi sitten maanantaina La Marinin satamaan, mihin oli sovittu tapaaminen. Matin ryhmä oli perillä ensin, kun käyttivät paikallisbussia, vaikka mekin purjehdimiie suotuisissa tuulissa sinne hyvää vauhtia. <br /><br />Tapasimme ja majoituimme, kävimme syömässä ja vähän sitten venellä myös juomassa, ne perinteiset Karibian rommit! Martinique kuuluu Ranskaan, ja siellä on euro rahayksikkönä, kuin kielenä myös ranska. Olimme sopineet, että palaamme St. Lucialle takaisin, ja tutustumme saareen. ARC-maalihan sijaitsee Rodney Bayssä, ja purjehtijaihmisinä kumpikin oli kiinnostunut näkemään paikan.<br /><br />Ironside oli pitänyt meille paikkaa, ja Matti ja Pirjo olivat köysiä ottamassa vastaan. Ei siihen sataman henkilökuntaa tarvittu. <br /><br />Aamulla Lucian pääkaupunki Castries. Otimme taksikyydin Marigot Bayhin, missä pari tuntia katsoimme paikkoja, ja menimme samalla kyydillä takas. Taas bussiin, millä tulimme Rodney Bayn keskustaan, missä tutustuttiin eri liikkeisiin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSUaCPxblwjnT0GP3tnk3c0bjipXlzUvcU-_86xsrJ4ZukjkEmf1K5hGlaBBeZvHeHljFK5x65iVuCt78HGwIy_QcHlnCi42eJMZZvK4nLpORTOM2IarVTGHEk3JZO9gs-au1sCENc47Y/s1600/IMG_1441.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSUaCPxblwjnT0GP3tnk3c0bjipXlzUvcU-_86xsrJ4ZukjkEmf1K5hGlaBBeZvHeHljFK5x65iVuCt78HGwIy_QcHlnCi42eJMZZvK4nLpORTOM2IarVTGHEk3JZO9gs-au1sCENc47Y/s1600/IMG_1441.JPG" height="400" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjK014H_7VPGxfUb5d-p2GvU6pW7cjqi_gTc6SYsok_YV0lgAg53R9Zj4b81QCuj6JsQz5N5879xLGj3USZVYVChNPxeYhHol0cr8TqLdcQvqZCQj_cXQ7_-WOpzlJIrBRXobDbM2K2LGs/s1600/IMG_1442.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjK014H_7VPGxfUb5d-p2GvU6pW7cjqi_gTc6SYsok_YV0lgAg53R9Zj4b81QCuj6JsQz5N5879xLGj3USZVYVChNPxeYhHol0cr8TqLdcQvqZCQj_cXQ7_-WOpzlJIrBRXobDbM2K2LGs/s1600/IMG_1442.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Lopussa taas bussilla Marinaan väsyneinä, muut onnellisina, ja minä vatsatautisena. Matin vatsa taas renasi seuraavana päivänä, ja päätimme pysyä vielä maissa, ja hoidimme nettiasiat sekä tankkaukset.<br /><br />Perjantaina vihdoin pääsimme matkaan ja purimme viimeisetkin reivit. Karibia näytti parastaan, ja purjehdimme hyvässä tuulessa takaisin kohti Martiniqueta, ja siellä Grande Anseen, missä piti olla myös sisäänkirjausmahdollisuus. Ei ollut, vaan se oli kaksi päivää sitten lopetettu.<br /><br />Seuraavana päivänä oli suuntana Saint Pierre, missä tullihommat hoituivat. Itse saareen ei ollut aikaa tutustua, ainoastaan näihin satamiin missä vierailtiin. Meidän logistiikka petti näiden tullausmuodollisuuksien takia, sekä sen Lucialla vietetyn "sairaspäivän" johdosta. Purjehduskelit kyllä korvasivat kaiken muun. Sohvi osoittautu oivaksi "ruorimieheksi", me muut vain nautimme kyydistä. Yritin välillä ehdottaa tuuliperäsimen käyttöä, mutta se ei käynyt, vaan käsiohjaus oli mielekkäämpää.<br /><br />Matka jatkui, nyt Dominicaan, joka on taas oma valtionsa. Roseau oli kohteena, ja matka taittui taas hyvissä tuulissa. Yritimme Matin kanssa siinä aamupäivällä purjehtia, mutta ei saatu muuta aikaan, kuin että latausvalo syttyi, kun laturi lopetti latauksen. Sohvi kysyi, että josko hän yrittäisi. Me luovutimme, ja hän meni ruoriin, niin taas rupes pelittämään. Liekö tuulen voimistumisessa syy, vai missä, mutta vene kulki sitä 7 solmua, jota Sohvi muutenkin oli ajellut. <br /><br />Perillä tuli Pancho's Services meitä vastaan, joka ohjasi ankkuripaikkaan. Pancho hoiti seuraavana päivänä taksin rantaan, ja pääsimme tulliin. Hän tuli itse veneellä hakemaan meidät pois. Homma pelasi, eikä maksanut kuin 40 ESD. <br /><br />Aamulla tullauduimme sisään, mutta ei käynyt samantien ulos. Piti käydä kirjautumassa ulos Portsmouthissa, mihin jatkoimme vielä samana päivänä. Se tehtiin sen takia, että pääsimme aamulla jatkamaan matkaa hyvissä ajoin, sillä edessä oli n. 40 mpk Guadeloupeen. Myös Dominica jäi pintaraapaisuksi.<br /><br />Guadeloupen purjehdus oli toisto edellisistä: Matti ja minä, ja Sohvi ajoi loput, ja me muut nukuttiin. Tänne tullessa oli satamahenkilökunta taas vastassa, ja ohjasi laituriin. Olimme jälleen Ranskan alueella, ja maahantuloilmoitus tehdään omatoimisesti päätteellä. Kivuton toimenpide, eikä kukaan katso, että onko kaikki pisteet ja pilkut paikoillaan. <br /><br />Nyt oli pari päivää aikaa tutustua saareen ja niinpä vuokrattiin auto, ja kierrettiin Grande-Terre, joka on tämän perhossaaren läntinen puoli. Saarta sanotaan perhossaareksi sen perhosmaisen muodon takia. Vaikuttava paikka oli itäinen kärki Pointe des Chateaux, taas yksi luonnon muovaama mestariteos. Kävimme iltaisin ulkona syömässä, ja Matti ja Sohvi "taistelivat", että kumpi maksaa. Me emme saaneet osallistua maksamiseen. Sohvi oli lukenut Auli Irjalan kirjoista, että miehistö maksaa, kun eron hetket lähestyy, juttu on näin. No, laskut tuli aina maksettua.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjH6t3dUfTS2P_E7LSrjLtHBke04pliI4tdUIjv3nukl9x37jP0meIw7VDePAK2T9fpFD0pVNyej6bJBuyhcZECc42LFUzgIijabjLVoB6_P9tfEd_BSUbnltZ_hn-4mVzNjSrFYgE9rFs/s1600/IMG_1463.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjH6t3dUfTS2P_E7LSrjLtHBke04pliI4tdUIjv3nukl9x37jP0meIw7VDePAK2T9fpFD0pVNyej6bJBuyhcZECc42LFUzgIijabjLVoB6_P9tfEd_BSUbnltZ_hn-4mVzNjSrFYgE9rFs/s1600/IMG_1463.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDzVX64cohFBOG2xF7-luODWlimFsEkgKRL5KKJRX_IySdOirMBrFomm0osPVOhh0dd-BkMZDbyzJ4Ps0LLWskjjwdJ9Aa-xNhfT4e7SCPtaefGdoMoWgV6myvLLjJItLom8gmrsfBdZA/s1600/IMG_1468.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDzVX64cohFBOG2xF7-luODWlimFsEkgKRL5KKJRX_IySdOirMBrFomm0osPVOhh0dd-BkMZDbyzJ4Ps0LLWskjjwdJ9Aa-xNhfT4e7SCPtaefGdoMoWgV6myvLLjJItLom8gmrsfBdZA/s1600/IMG_1468.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOVBvVNzMBWFO4FaWMtMthNUqVi_Xzl7MrkUs0eo7B7pOxkM8S1mndR85QYkTSzPOQF2zsjfu3ibDLNjsCCV0_4qggl8JG6dsENyrw-JX4FUpG1T84EOwr4fuHrK5BRHc-bM1LFNpHaVA/s1600/IMG_1473.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOVBvVNzMBWFO4FaWMtMthNUqVi_Xzl7MrkUs0eo7B7pOxkM8S1mndR85QYkTSzPOQF2zsjfu3ibDLNjsCCV0_4qggl8JG6dsENyrw-JX4FUpG1T84EOwr4fuHrK5BRHc-bM1LFNpHaVA/s1600/IMG_1473.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Heidän lento lähti 14.3. sinne Suomeen. Niin se pari viikkoa meni. En tiedä, mikä vaikutelma heille jäi näistä vesistä, sillä aika pinnallistahan kahden viikon täällä olo on. Neljä saarta ja kuusi satamaa käytiin läpi. Parina ensimmäisenä päivänä tuntui olevan auringon kanssa ongelmia, sillä pohjolan aurinko ei ollut karaissut mm. Matin päänahkaa! <br /><br />Matti siinä sivussa korjaili pieniä sähkövikoja, kun sähköammattilainen on. Laturin latausongelmakin löytyi, kun tarkastettiin laturin hiilet. Toinen hiili oli niin kulunut, että ei tavoittanut työpintaa. Viilasimme kiinnitysreijät soikeiksi, niin saatiin taas työtä päälle, ja lataus toimii. Hommasin täältä uudet hiilet, mutta en puutu, ennen kuin tarvitsee. Astiakaapin liukuoven kahvan liimaus meni ja sähköviaksi. Matti kehoitti laittamaan lämminvesiboilerin töpselin päälle, niin meillä nyt lämmintä vettä satamissa, kun ollaan maasähkössä. Astiat ovat Jatan mukaan nyt kirkastuneet selvästi! <br /><br />Vietämme nyt hiljaiseloa täällä Bas Du Fort marinassa Pointe-a-Pitressä!Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comPointe-a-Pitre, Guadeloupe16.2411 -61.5330999999999916.180121 -61.613780999999989 16.302079 -61.452418999999992tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-6666108486948887422014-03-15T14:02:00.002+02:002014-03-15T14:02:31.063+02:00Osa 24: Tyrell Bay - Rodney Bay - Curacao ja takaisinPalasimme St. Lucialle saamaa reittiä kuin olimme menneetkin. Yksi uusi satamalahti siihen matkaan mahtui, joka ei sitten ollutkaan mukava kokemus. Ankkurointi tuotti vaikeuksia, eikä pitoa tahtonut saada. Kolmen yrityksen ja yhden pohjakosketuksen jälkeen saatiin ankkuri pitämään. Yö oli rauhaton, jatkuvaa keikutusta. Lahti oli niin suojaton, että maininki pääsi sisään lahteen, ja viskoi venettä sinne sun tänne. Lahti oli Mayreau-saaren pohjoisessa kärjessä. Lahden kannas oli todella nätti ja katsomisen arvoinen paikka.<br />
<br />
Lähdimme Bequialle, jossa olimme kolme yötä. Tykästyimme paikkaan ja sen meininkiin. Vene oli poijussa lähellä rantaa, johon pääsi soutamalla, ja tuulelta suojassa. Iltaisin kuului rannalta vaimea musiikki, ja aamulla kukko kiekui rannalla, mihin herättiin. Kukoilla on kansainvälinen kieli, ne kiekuvat samalla tavalla kai kaikkialla, eli kukkokiekuu! Oli aivan kotoinen olo! Tapasimme Bequialla Ironsiden pariskunnan eli Jääskeläiset. Heidän kanssaan ajoimme paikallisbussilla lentokentälle. Lähetettiin ja vastaanotettiin kaksi konetta ja käveltiin marinaan takaisin.<br />
<br />
Bequialta starttasimme St. Vincenttiin. Tullauduimme sisään Wallilaboussa ja ulos samalla kertaa.<br />
<br />
Aamulla klo 7.00 oli startti kohti Rodney Bayta, johon saavuimme ristikkäisessä aallokossa klo 17.30, eli juuri ennen hämärää. Olimme olleet kuukauden reissussa ilman makeavesisuihkua. Ei me likaisia oltu, merivesikin puhdistaa! Alkoi valmistautuminen lomamatkaan Trinidadin kautta Curacaohon.<br />
<br />
Lomalento Curacaohon lähti St. Lucian kentältä 12:30 PM. Saapuminen Trinidadiin 1:20 PM, lähtö taas 2:10 PM, ja perille saapuminen Curacaossa 4:25 PM. Eli lentäen matka taittuu! <br />
<br />
Lento meni niitä saaria seuraten, mitä olimme purjehtineet kuluneen kuukauden. Oli hienoa nähdä ne myös ilmasta. Tunnistimme paikat ja lahdet, missä olimme olleet. Tuli Karibialainen fiilis, mitä ei aina merenpinnassa koe. Koneet olivat ATR72-600-tyyppisiä potkurikoneita, jotka vaikuttivat hyväkuntoisilta ja uusilta, tai ainakin hyvin siisteiltä. Ei mitään moittimista, mutta kylmä tahtoi tulla. Lentoyhtiö oli Liat, joka operoi ilmeisesti saarten väliä. <br />
<br />
Kyllä tunteet seikkailivat siinä lennon aikana ties missä, kun kohta tavataan Siiri, Saimi, Terhi, ja Tomi taas pitkästä aikaa. Heidän mukana oli Koikkalaisen perhe: Tero, Laura ja lapset Iita ja Oona. Tomin sisko Virpi oli tullut myös Sveitsistä tähän joukkueeseen mukaan. <br />
<br />
Kyllä menoa ja meininkiä oli, mentiin sinne ja tänne. Ei aina tiennyt missä ollaan! Oltiin kahdella uima-altaalla tai meressä, aamupalalla ja iltaisin syömässä. Bussikuljetukset kaupunkiin tai kauppaan kahdesti päivässä olivat ilmaiset, eli menoa oli, sen kun valitsi. Ravintolat kävivät hakemassa myös "ilmaiseksi", kun heille teki pöytävarauksen. Meidät haettiin kerran kahdella autolla, kun vahvuutemme oli 11 henkilöä.<br />
<br />
Kyllähän se hotellielämä isoa on, kun kaikki on valmista, ja hoidetaan siivoukset ym. henkilökunnan toimesta. Aamuisin oli aamupala rantahietikolla palmujen alla! Omeletteja syötiin joka aamu, lohen ja katkarapusalaatin kanssa. Turvotus sen kun jatkuu. Saimikin sanoi, että Kustin maha on pullistunut lisää! Minä olen heille Kusti, sillä isoisäni oli Kusti, ja minä olen kuulemma Kustin näköinen. Tämä on kunnioitusta isoisääni kohtaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1HAm91jEoXQs-s6CDDjie53XBGXnrWNOvRlGHOEaHgCcM952KUuC9kqeWWDOl3rKjeM0UtVMRgoCBEffnh_nLcTNrWcTexNRinhf4gpspus3RgEkvBOwEEjWJuKis4NqRRZUuPxvolaY/s1600/IMG_1319.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1HAm91jEoXQs-s6CDDjie53XBGXnrWNOvRlGHOEaHgCcM952KUuC9kqeWWDOl3rKjeM0UtVMRgoCBEffnh_nLcTNrWcTexNRinhf4gpspus3RgEkvBOwEEjWJuKis4NqRRZUuPxvolaY/s1600/IMG_1319.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Kävimme merileijonaesityksessä, ja delfiiniesityksessä. Suuret akvaariot esittelivät merellistä eläimistöä. Snorklattiin. Tomi kävi sukellusafareilla - sitä toimintaa oli suurilla aluksilla, jotka lähtivät hotellin rannasta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPCOd980BOegsNMkKm8LrzawbORB27K2nfStM8N2xiNWMnDNmvdqmYNBYpyOyqndxwWrzeKnS9CMgUQuasglUke01ZUK4E5VALqNR7_BekLFdbXzG2Wpfj9YUdKRQxbx-ivjLeAog2m78/s1600/IMG_1365.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPCOd980BOegsNMkKm8LrzawbORB27K2nfStM8N2xiNWMnDNmvdqmYNBYpyOyqndxwWrzeKnS9CMgUQuasglUke01ZUK4E5VALqNR7_BekLFdbXzG2Wpfj9YUdKRQxbx-ivjLeAog2m78/s1600/IMG_1365.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFirs6p4UeKxLAKMhT40LFb5g2GSLQa11bvwTLpqeY_ojttGQk4hef_4iAIfrR2RSw95wPpciLJWnE4sgAhn4JZIPo2ovGn5ZDL9HGNK9lOch-N0koe7Y6P-AqL1xBeG3RhGJ2XpquUyM/s1600/IMG_1354.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFirs6p4UeKxLAKMhT40LFb5g2GSLQa11bvwTLpqeY_ojttGQk4hef_4iAIfrR2RSw95wPpciLJWnE4sgAhn4JZIPo2ovGn5ZDL9HGNK9lOch-N0koe7Y6P-AqL1xBeG3RhGJ2XpquUyM/s1600/IMG_1354.JPG" height="400" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Hotellin nimi oli Lions Dive Beach Resort Curacao. Rannat ja miljöö olivat aivan huippua: siistiä, hoidettua, vartioitua, jne. Koimme lasten karnevaalikulkueen, mistä ei puuttunut mitään, mitä Riossa on, paitsi esittäjät olivat lapsia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7X5hmBUjGN0AcOQmF5-gHRUJ9dOL4FN2zKBsE3_3zMLEBQMcjOAPbG9dMpI_xt7pcKdHkxXxxXZ22MSa5jlvCQ9fBoCPmTv5mB435sSiemQklJx9wRMBAdY36aIvMuU9fpsB6tY37354/s1600/IMG_1133.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7X5hmBUjGN0AcOQmF5-gHRUJ9dOL4FN2zKBsE3_3zMLEBQMcjOAPbG9dMpI_xt7pcKdHkxXxxXZ22MSa5jlvCQ9fBoCPmTv5mB435sSiemQklJx9wRMBAdY36aIvMuU9fpsB6tY37354/s1600/IMG_1133.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Loman huipennus oli sitten viimeinen yö: Siiri ja Saimi tulivat meidän huoneeseen yöksi. Siinä me pötkötimme, Mummo Saimin ja Kusti Siirin vieressä. Huoneistossa oli kaksi parivuodetta: hyvin mahduttiin. Kahdeksalta Terhi jo koputteli, että aamupalalle, ette kai te enää nuku. Myö kyllä nukuttiin. <br />
<br />
Eivät tainneet vanhemmat saada nukuttua, kun Hemulit olivat meillä yötä, ja saivat vierihoitoa pitkästä aikaa. Eivät kyllä kerenneet kertoa, mitä vanhemmat sanovat tai tekevät, niin kuin ennen vanhaan silloin, kun mekin vietimme maallista elämää! Mutta se aika vielä tulee, kunhan maltetaan odottaa. Kaikki neljä lasta, kun tulivat meidän hotellihuoneeseen, kysyivät mennäänkö laatikolle. Meillä oli laatikko, missä oli hyvää lapsille... Jääköön sanomatta mitä, voitte vaan arvata!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0MrJb13MKANqY6rufAoWF1R04KzYjvp9pC-VjfJBf_7LlcJDBj6wAsGM1oB-CU8lpZmGIXJFaR7OrknsY79mslBM_rpprMc9w-vWP3pO3EWhs4kIT2hfrJJXYroepBLr1pVsiqmhARHM/s1600/IMG_1130.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0MrJb13MKANqY6rufAoWF1R04KzYjvp9pC-VjfJBf_7LlcJDBj6wAsGM1oB-CU8lpZmGIXJFaR7OrknsY79mslBM_rpprMc9w-vWP3pO3EWhs4kIT2hfrJJXYroepBLr1pVsiqmhARHM/s1600/IMG_1130.JPG" height="400" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Keskiviikkona ryhmä alkoi hajaantua, Kun Virpin kotimatka alkoi ja itkuhalauksin erottiin. Meillä muilla oli perjantailähtö niin, että Suomen lento lähti 5:10 PM ja St. Lucia 5:15 PM. Meidän lentomme myöhästyi 1,5 tuntia ja Amsterdamin kone 3 tuntia. Kaikki ovat kotiutuneet ehjänä ja yhtä kokemusta rikkaampana. <br />
<br />
Martinique on seuraava kohde, mistä Matti jo soitti ja ilmoitti, että ovat siellä Sohfin kanssa. Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comCuraçao12.16957 -68.99002000000001511.672906000000001 -69.63546700000002 12.666234 -68.344573000000011tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-37586926397080470592014-02-16T22:49:00.001+02:002014-02-16T22:50:56.110+02:00Osa 23: Tyrell BayOlemme olleet tässä Tyrell Bayn lahdella kolme yötä, ja ankkuripaikka on ollut turvallinen. Pari kaupustelijaa kävi tarjoamassa mm. viinejä ostettavaksi. Satamaoppaat sanovat, että älkää ostako, he ovat laittomia kauppiaita. Täällä on vaikea erottaa, mikä on laitonta ja mikä laillista. <br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaEDRagpxiQ1erZmk_o_FUJx_QSl6gk3g_vw2NPc4EypGCPg2p-AV4xL99t6q63AdnOMgju4rxFwNYRHNL7eVP_fSz9pAeHKmUf7VgyIyBTB-gXpYEiYAtHmQ3M6-fv-t2lPCfgCH-160/s1600/IMG_7016.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaEDRagpxiQ1erZmk_o_FUJx_QSl6gk3g_vw2NPc4EypGCPg2p-AV4xL99t6q63AdnOMgju4rxFwNYRHNL7eVP_fSz9pAeHKmUf7VgyIyBTB-gXpYEiYAtHmQ3M6-fv-t2lPCfgCH-160/s1600/IMG_7016.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Rannasta tai sen läheisyydestä löytyy kaikki mitä tarvitaan. Jatta pesetti säkillisen pyykkiä, maksoi 25 ESD eli n. 7 EUR.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHaTihWD1U9HUOjWQ5eBtP-P-3Ox-fnyPvs6wfzASMn_foHgtppnWd-_QGmDKdPy3izw2jwbL___Kuf6c94y-0lEDd6TyFKiFZWL9RH6XlO__RBpD5R4q7Jo9UCY-puOjg5yzRxXtV23M/s1600/IMG_7020.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHaTihWD1U9HUOjWQ5eBtP-P-3Ox-fnyPvs6wfzASMn_foHgtppnWd-_QGmDKdPy3izw2jwbL___Kuf6c94y-0lEDd6TyFKiFZWL9RH6XlO__RBpD5R4q7Jo9UCY-puOjg5yzRxXtV23M/s1600/IMG_7020.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Kauppojen ollessa lauantai-iltapäivänä kiinni hyppäsimme paikallisbussiin ja menimme Hillsboroughun, joka on isompi paikka, ja jossa on useampi kauppa. Bussin kuljettaja näki, kun sataman aallonmurtajalle kiinnittyi kumivene. Hän ajoi oitis sinne ja tarjosi kahdelle purjehtijalle kyytiä. Herrat selittivät, että ottavat taksin, kun tarvitsevat polttoainetta. Heillä oli kolme kahdenkymmenen litran kanisteria mukana. <i>No problem,</i> sanoi bussikuski, kyytiin vaan, niin hän vie huoltoasemalle, joka oli siellä Hillsboroughssa, matkaa n. viisi kilometriä. Niin herrat pääsivät bensa-asemalle, johon heidät jätettiin. En tiedä, veikö bussi heidät takaisin, vai miten lie menneet. Täällä nämä paikallisbussit eivät aja ohi, eikä tarvitse perässä juosta, vaan ne tööttäävät, pyytävät kyytiin, ja kysyvät mihin ollaan menossa! <br />
<br />
Me saatiin kauppareissu tehtyä, ja lähdimme odottamaan paluukyytiä bussiasemalle, mihin meidät ohjattiin. No, siinä odotellessa ajoi kadunvarteen leipomon pakettiauto, ja ihmiset ostivat tuoretta leipää. Minä menin sinne sekaan, ja palasin lämmin leipä kainalossa. Laillinen kauppa vai ei, en tiedä. Bussi tuli, ja meidät huudettiin kyytiin, että <i>Tyrell Bayhin mennään</i>. <br />
<br />
Bussi kierteli ja kaarteli pitkin pitkin kukkuloita, eikä mennyt samaa reittiä mistä tultiin. Jatta jo kyseli, että mihinhän sitä ollaan menossa. Tuli kiertoajelu siinä samalla. Kyyti maksoi 7 ESD suuntaansa kahdelta. <br />
<br />
Edellisen päivän kävelyretkellä Lindholmien kanssa saavuimme pienen kaupan eteen. Pelipaitaan pukeutunut kaveri kävi keskustelua henkilökunnan kanssa olutpullo kädessä. Saimme vaikutelman, että talon isäntä siinä ohjeistaa porukoitaan. Hän tervehti meitä, pyyti lähestymään, ja kysyi käykö oluet. No, meidät puhuttiin ympäri, ja teimme tilauksen. Kuistille siihen oven eteen asennettiin meille tuolit niin, että näimme sisälle, missä televisio oli päällä, ja heidän itsenäisyyspäivän juhlalähetys menossa. Siinä ohjelmaa seuratessa isäntämme poistui ja hyppäsi vieressä seisseeseen paikallisbussiin kuljettajan paikalle! Herra siis siinä sivussa, oman toimensa ohella, hommasi baarikauppaan pari asiakastakin. Kuvaa tämän kansan yritteliäisyyttä, ja miten he hiljaa huomaamatta vievät meidän dollarit. Hyvä näitä on hiukan auttaa, ei täällä hääppöiset olot ole.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQCTnUnkenzJt1lCy9I-hFEvtCFVcSAdBhWzBm0k8DND0N5B5FbZbAdziIY6__XGeUXVVxp6lo8wCVTcw8-pqh-iLTUxqjlTeNKHIxjgqnnad9LdwxD01VPe7c_5tuaGzUnzeH-ctazMQ/s1600/IMG_7014.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQCTnUnkenzJt1lCy9I-hFEvtCFVcSAdBhWzBm0k8DND0N5B5FbZbAdziIY6__XGeUXVVxp6lo8wCVTcw8-pqh-iLTUxqjlTeNKHIxjgqnnad9LdwxD01VPe7c_5tuaGzUnzeH-ctazMQ/s1600/IMG_7014.JPG" height="240" width="320" /></a></div>
<br />
Tapasimme täällä suomalais-ranskalaisen yksinpurjehtijatytön, joka kertoi syntyneensä Suomessa ja asuneensa 17-vuotiaaksi siellä. Sitten muutti Ranskaan, ja on ollut 18 vuotta siellä, ja nyt purjehtii Karibiankierrosta koiransa kanssa! Mukavan tuntuinen nätti tyttö ja rohkeakin. Seurasin hänen ankkurointiaan. Ajoi veneen ankkurointipaikkaan, juoksi keulaan, löysäsi ankkurikettingin. Sitten meni takaisin ruoriin, pakitti kunnes ankkuri piti, meni takaisin keulaan, laittoi sukellusmaskin päähän, hyppäsi veteen ja kävi tarkistamassa miten ankkuri oli pohjaan asettunut. Ui sitten perään, otti tikkaat alas veteen, ja nousi takaisin kannelle. Oppia olisi isommillekkin sedille.<br />
<br />
Tänään seurasimme veneen vihkimistä ja vesillelaskua. Paikalla oli puoli kylää, ja osa kaupostakin kiinni. Pappi piti vihkimisen ja siunaamisen, joka sitten päättyi yleiseen rommin huiteluun, niin veneen päälle kuin kurkkuihinkin. Pienen moottorivian jälkeen koeajokin onnistui. Mekin ajoimme rantaan ja veneelle ilman moottorin pysähtymistä tänään. Ilmeisesti yläkerran isäntä siunasi matkamme, eikä halunnut kuulla kiroiluani, sillä tänään on sunnuntai. <br />
<br />
Nyt lataamme veneen, niin kuin omiakin akkuja. Ihminen ei kuitenkaan ole kone mikä toimii yksinkertaisella akkujen latauksella! Pitäisi aina muistaa se. Slow life on ok.<br />
<br />
Veneen pohjaa olemme puhdistelleet, sillä sinne näyttää kertyvän jo ties mitä kasvillisuutta. Potkurin kävin snorklaamalla krapaamassa. Siinäkin oli karheaa ja kovaa ainesta. Sen huomasi tänne tullessa koneajossa. Samoilla kierroksilla nopeus tuntui olevan solmun verran hitaampaa. Aamu-uinti veneen ympäri kaksi kertaa harja käsissä on samalla päivän avaus. Sukelluslaitteet olemme jo kaivaneet esiin. Kunhan on taas aikaa pukea ne ylle, niin pohja käydään paremmin läpi. Pohjanhuoltotelakointi olisi jo paikallaan, mutta se odottaa meidän tulevaisuuden päätöksiä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEE_7pFlRYRaj1n25XzqI0Es3dLPZXeMh6gr5CTREXj53uRd1RFecoYdZ5NjyIJM7995B6pIK4qR9M6PMShrfw3WdpSErNsQc8NooTkshaPMAcVgAh6AcuKAK-9xzLTxeZHE9u6MKWtac/s1600/IMG_7019.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEE_7pFlRYRaj1n25XzqI0Es3dLPZXeMh6gr5CTREXj53uRd1RFecoYdZ5NjyIJM7995B6pIK4qR9M6PMShrfw3WdpSErNsQc8NooTkshaPMAcVgAh6AcuKAK-9xzLTxeZHE9u6MKWtac/s1600/IMG_7019.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comTyrell Bay Beach, Grenada12.4557732 -61.483472600000027-3.7004813 -102.79206660000003 28.6120277 -20.174878600000028tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-17090029178575543692014-02-10T20:38:00.002+02:002014-02-10T20:38:41.714+02:00Osa 22: Bequia - CarriacouMatka etelään jatkui myötäisen tuulen ja aallokon myötä, yhdessä s/y Meriidan kanssa. Kohteemme oli Tobago Cays, joka on koralliriuttojen suojaama suosittu ankkuripaikka. Nyt tuulet olivat leppoisia ja oli oikea elokuvista tuttu Karibia-sää! <br />
<br />
Snorklattiin ja käytiin luontokävelyllä. Kuvat kertokoon tunnelmat.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfT8BkWMpJgsnlRNyreqHOi4MGgM1w9wAVqnyOBsluNGBipOktGMgSjBR2ct7YkQ8oI7rd6iK4cPD6r2XsTjotfs8bbf0wiQj1_zV40cVfdPcwC71dT0l5Xw3BS4UIzDfbFfmwnltjE10/s1600/IMG_6961.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfT8BkWMpJgsnlRNyreqHOi4MGgM1w9wAVqnyOBsluNGBipOktGMgSjBR2ct7YkQ8oI7rd6iK4cPD6r2XsTjotfs8bbf0wiQj1_zV40cVfdPcwC71dT0l5Xw3BS4UIzDfbFfmwnltjE10/s1600/IMG_6961.jpg" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvwKE5sIxWJbKU2LYorbXPtSTZ1VH-f9zJAYvP9QHsRDzn7ryVMkBJDF2mBPHncAq0SldcRSIkLX0BAvfIsmWsomxKsoICCfQvexiXnpWjx6mFKjUWBrAV5nPibNgzxAH6gCyilcBG8Eg/s1600/IMG_6982.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvwKE5sIxWJbKU2LYorbXPtSTZ1VH-f9zJAYvP9QHsRDzn7ryVMkBJDF2mBPHncAq0SldcRSIkLX0BAvfIsmWsomxKsoICCfQvexiXnpWjx6mFKjUWBrAV5nPibNgzxAH6gCyilcBG8Eg/s1600/IMG_6982.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzxqjgpDoUW1s73efuGDqAUgbWbV0k30WAXCjL3V1UjVnyioMgtOaO8Qj6eIk1QEMI2yAkkMvcs-sfP49t0g7xtnPn_dFiNDFRFhDjDlXxaaJtUiJcT4IBIOOmmY6Z7qQ8NTdCS7Rnonc/s1600/IMG_6989.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzxqjgpDoUW1s73efuGDqAUgbWbV0k30WAXCjL3V1UjVnyioMgtOaO8Qj6eIk1QEMI2yAkkMvcs-sfP49t0g7xtnPn_dFiNDFRFhDjDlXxaaJtUiJcT4IBIOOmmY6Z7qQ8NTdCS7Rnonc/s1600/IMG_6989.JPG" height="400" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBUkZD506ZPKQGGxj4jMTNmQcP3JPDP7vZNtEKJCVNszRQPg_MPfBl91NlxT6N8DdDq-nLnfRjU-wgj7mvckEIsmy5Z9XSv9KAPXTzDYmG-ujYI9kbSQkMbWdXnJvolK5PY_-gWU_aDRU/s1600/IMG_6998.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBUkZD506ZPKQGGxj4jMTNmQcP3JPDP7vZNtEKJCVNszRQPg_MPfBl91NlxT6N8DdDq-nLnfRjU-wgj7mvckEIsmy5Z9XSv9KAPXTzDYmG-ujYI9kbSQkMbWdXnJvolK5PY_-gWU_aDRU/s1600/IMG_6998.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Jatkoimme kahden ankkuriyön jälkeen Union Island -saareen. Täällä olimme poijussa, joka maksoi 140 ESD / kaksi yötä eli n. 35 e. Paljon täkäläisen taksan mukaan. Kalimeiran viereen sitten asetuttiin. He kertoivat omista matkoistaan, ja me kertasimme omat. En tiedä olenko maininnut, mutta tapasimme heidät ensimmäisen kerran joskus kesällä Kiilin kanavassa, kun olimme tulossa tänne. Näin nämä hommat etenee.<br />
<br />
Meriidassa valmistettiin lobsteria, ja meidät kutsuttiin mukaan. Kaikki meni hyvin, mutta sitten meidän Yamaha ei taas suostunut käynnistymään, eli murhe sen osalta jatkui taas. Näillä alueilla ei ole laituripaikkoja, vaan kaikki toimii ankkuri-/poijusysteemillä ja dinghy koneineen on ehdoton. Tuulet ovat niin voimakkaita, että soutaminen on hankalaa. <br />
<br />
Union Islandilta suuntasimme kohti Petite Martiniqueta, jossa mainostettiin olevan mm. pätevä moottorinkorjaaja Emrol Logan, joka omistaa saarella myös venetarvikeliikkeen. <br />
<br />
Liike löydettiin, mutta omistaja oli siestalla ja häntä ei saanut herättää. On kuulemma äkäinen, jos kesken unia häiritään. Odottelimme siestan päättymiseen, ja tapasimme miehen. Lupasi tulla veneelle. Tuli, purki kaasuttimen, ja puhdisti suuttimet siinä kumiveneessä pienessä aallokossa. Todettiin, että ammattimies hän on. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMKa6hq_QFv9nDztc-9M65XETEErNPJsZYVHh4nHL94NHXevLvWCUkGKIHttD1ZAIKBIVrwUFTWWVDs5JpZ9kpPs5yrHgwTUq7jl3FOUrv8l_d-uW7FhzPuLDXxGfelRjKJi1aCt7ihQ8/s1600/IMG_7005.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMKa6hq_QFv9nDztc-9M65XETEErNPJsZYVHh4nHL94NHXevLvWCUkGKIHttD1ZAIKBIVrwUFTWWVDs5JpZ9kpPs5yrHgwTUq7jl3FOUrv8l_d-uW7FhzPuLDXxGfelRjKJi1aCt7ihQ8/s1600/IMG_7005.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Tiiviste jäi vuotamaan, ja lupasimme toimittaa koneen huomenna maihin hänen korjaustynnyrilleen. Vietiin, ja taas hän oli purkanut konetta, ja kertoi, että ilmaläppä on jumissa ja koko kaasari menee uusiksi! Tässä sitä vitsiä väännetään. St. Vincetillä, Urheilu Koskimiehessä ja Grenadassa Yamahan osia! No, kone toimii siten, että ryyppy on vähän päällä, mutta en siihen silti luota kuin pitämällä itsekin "ryypyn" päällä.<br />
<br />
Matkamme jatkui s/y Meriidan kanssa Carriacouhun Hillsborough'n satamaan. Kirjauduimme sisään Grenadan valtioon, jonka 40. itsenäisyyspäivä oli viime perjantaina. <br />
<br />
Nyt olemme Tyrell Bay -lahdessa, josta on matkaa Grenadan pääsaarelle 20 mpk, Trinidadiin 80 mpk ja Venezuelan rannikolle 100 mpk. Ei olisi pitkä matka minnekkään! Olemme palaamassa St. Luciaan, mistä meillä on lennot Curacaohon, ja veneelle turvallinen Marina.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comCarriacou, Grenada12.4785888 -61.449384212.354562300000001 -61.610745699999995 12.6026153 -61.2880227tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-10213187756938036822014-02-04T22:59:00.001+02:002014-02-04T23:09:58.222+02:00Osa 21: Saint Lucia - Bequia, GrenadiinitOlemme taas olleet laiturielämässä jumissa kolmisen viikkoa. Olemme tutustuneet paikallisuuteen ja olleet tiiviisti suomalaisten kanssa milloin missäkin. Viittaankin <a href="http://sykatariina.wordpress.com/" target="_blank">Katariinan</a> ja <a href="http://sycalimera.blogspot.fi/" target="_blank">Calimeran</a> blogeihin - he ovat jaksaneet kirjoittaa oloista täällä enemmän kuin minä. Käykää lukemassa sieltä tarkemmin.<br />
Me olemme tehneet entiseen malliin pientä kunnostusta veneeseen. Luettelen, mitä on käyty läpi:
<br />
<ul>
<li>purjeiden ratsastajia irronnut</li>
<li>ankkurikettingin rautasakkelit vaihdettu ais 316</li>
<li>kuumavesivaraajan putkessa pieni vuoto, joka on ollut koko matkan, mutta löytyi nyt pilssien puhdistuksen yhteydessä</li>
<li>luukkujen sisäpuolilukitukset</li>
<li>sisätuuletin asennettu</li>
<li>autopilotin sörrimööripesu, pelittää taas</li>
<li>suihkuletkun asennus</li>
<li>perämoottori käytettiin kolme kertaa korjaamolla, kun oli saanut merikylvyt Barbadoksella</li>
<li>jne...</li>
</ul>
Varasimme lentoliput Curacaohon 22.2.2014 - 28.2.2014. Menemme lomille näistä venehommista Siirin, Saimin ja muiden mukaantulevien kanssa, mutta siitä lisää myöhemmin.<br />
<br />
Saimme köydet irti 21.1. ja otimme urakaksi 8 mpk Marigot Bayhyn keulapurjeella rauhallisessa kelissä. Poijumies oli vastassa ja opasti meidät poijulle. Suojainen nätti laguuni, mistä löytyi kaikki mitä tarvitaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdEvHMXLJBsUst8p15bSRzVyyjCPy-Clm78weDamVADQA9RFUhRJzPP_LNWe1TRXBZdeiFZXcnDeHDMjA2O4jsHLa4kEMWTaxbsVGSHkcOXbqSUozQNhFeD-_aT3BgqKDuWuZkOEOdkf8/s1600/IMG_6851.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdEvHMXLJBsUst8p15bSRzVyyjCPy-Clm78weDamVADQA9RFUhRJzPP_LNWe1TRXBZdeiFZXcnDeHDMjA2O4jsHLa4kEMWTaxbsVGSHkcOXbqSUozQNhFeD-_aT3BgqKDuWuZkOEOdkf8/s1600/IMG_6851.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgr3Jdyfn48ptfFwLZFnvEIa_Q1kIBkcmS1DunB8npOSYiX2azgECxg2lFX6JA6vgk3XHCsdHKPxz-IWfRRvStaFq6n3CWo2WLsWXUY8w11TziJKoFxDKZGv9GrhHpXFDmVYcnTw6UujYE/s1600/IMG_6861.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgr3Jdyfn48ptfFwLZFnvEIa_Q1kIBkcmS1DunB8npOSYiX2azgECxg2lFX6JA6vgk3XHCsdHKPxz-IWfRRvStaFq6n3CWo2WLsWXUY8w11TziJKoFxDKZGv9GrhHpXFDmVYcnTw6UujYE/s1600/IMG_6861.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Täällä tapasimme suomalaisen yksinpurjehtijan Olli Tikkasen, joka oli vieraanamme illan. Kävimme hänen kokemuksiaan läpi ja saimme hyviä neuvoja ja opastusta. Hän on seilannut noin neljä vuotta, tullen nyt jostain Chilen, Brasilian ja Trinidadin suunnasta ja ollen menossa Kuubaan, jossa tapaa poikansa. Hän jatkaa purjehdusta Panamaan ja Tyynenmeren puolelle hamaan tulevaisuuteen!<br />
<br />
Kaksi yötä meni, ja matka jatkui taas n. 8 mpk Soufiere-nimisen kylän poijuihin. Pitonit, "vuoret" tai pikemminkin kukkulat siinä vieressä antoivat mahtavat maisemat niin päivisin kuin öisinkin. Taas meni kaksi yötä, että heilahti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmqMWagko383-QUI2lFinLCv5Jp4QSi6QYoxVzkue4glAdwo-XbB3zQyp_EGpMEJHsgakurFqVWYDCN309slMB8ckA-be7hyRqEiHyuvKXFApvjkwbpgLXcTrgtoJRmyqHB7-WA_q7OBc/s1600/IMG_6874.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmqMWagko383-QUI2lFinLCv5Jp4QSi6QYoxVzkue4glAdwo-XbB3zQyp_EGpMEJHsgakurFqVWYDCN309slMB8ckA-be7hyRqEiHyuvKXFApvjkwbpgLXcTrgtoJRmyqHB7-WA_q7OBc/s1600/IMG_6874.JPG" height="400" width="312" /></a></div>
<br />
25.1. otettiin suunta Saint Vincent -saarta kohden, jonne oli matkaa 40 mpk. Nyt sitten ei puhuttu enää keveistä Karibian tuulista, sillä näiden saarien välissä touhuaa virrat ja tuulet miten haluavat. Kuulemma ei tälläisiä tuulivoimakkuuksia ole ollut miesmuistiin.<br />
<br />
Selvisimme ylityksestä vaurioitta ja saavuimme Wallilabou Bay -sataman vastaanottokomitean syliin! Kumivenemies oli merellä vastassa, ja sanoi, että seuratkaa, ja laittakaa ankkuri siihen, ja perä rantaan kiinni köydellä, minkä hän sitten kiinnitti puuhun.<br />
<br />
Ei ollut vielä köydetkään kiinni, kun kolme erilaista hedelmä- (ym.) myyjää oli venemme laidoissa kiinni. No, Jatta teki jotain kauppoja, niin saatiin tilanne rauhoittumaan.<br />
<br />
Paikka on kuuluisa Pirates of the Caribbean -elokuvan filmauspaikkkana. Ei tykätty siitä, että kaikesta otetaan pieni maksu. Kun ajoin jollan rantaan, niin musta mies oli vastassa ja kertoi, että hän huolehtii, vartioi varusteita, ja maksaa saa mitä haluaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRDPrVI3PQNmBVnNwMNnziZLSlxzQsSRYDCasCuobGE3kXr3hzi3oEd8VcRA4Yzp4CA3JbGok2xj0BW4ZV4nMCLjf2TlfqI6pYRJuC9uC1F364N6rjdQ6BDfhqX5VaSFaoUjR_4Wl_yAU/s1600/IMG_6918.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRDPrVI3PQNmBVnNwMNnziZLSlxzQsSRYDCasCuobGE3kXr3hzi3oEd8VcRA4Yzp4CA3JbGok2xj0BW4ZV4nMCLjf2TlfqI6pYRJuC9uC1F364N6rjdQ6BDfhqX5VaSFaoUjR_4Wl_yAU/s1600/IMG_6918.JPG" height="480" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjw9F3TPtFIyMjEW3zv7SdICDe3sstvylP7L3EySNH95olHl-AJX2SU0QVRB1QjsP7txBvsIV6EIoCVEuUvL5y4KqmtfuyHx9LmoyeibNmc7DAEh4ec9edhibECkKAVQXWRm59X9GOTHHw/s1600/IMG_6900.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjw9F3TPtFIyMjEW3zv7SdICDe3sstvylP7L3EySNH95olHl-AJX2SU0QVRB1QjsP7txBvsIV6EIoCVEuUvL5y4KqmtfuyHx9LmoyeibNmc7DAEh4ec9edhibECkKAVQXWRm59X9GOTHHw/s1600/IMG_6900.JPG" height="400" width="300" /></a></div>
<br />
Kaksi yötä taas meni, ja kävimme pienellä vesiputouksella. Seurasimme polisiasemalle mennessä ilmeisesti hautajaissaattuetta. Tie oli täysi ihmisiä, jotka lauloivat ja tanssivat rumpujen tahdissa, liikkuen hitaasti juuri sinne minne mekin olimme menossa. Kaikki olivat pukeutuneet todella hienosti, naisilla oli lierihatut ja miehillä tummat puvut, puhumattakaan siitä, miten lapset olivat nätisti, jopa suoriin housuihin puettuna. Me taas olimme kuluneissa hikisissä shortseissa ja t-paidoissa, reppu selässä, menossa polisiasemalle hakemaan tuloleimoja. Ohi ei päästy, vaan seurattiin saattuetta autojonojen rinnalla kylälle asti. Selvittiin siitäkin. Sieltä sitten veneelle kaikkine leimoinemme.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcKA8N_5VLUWkCzxh6IvH0-nyBbOuc2PdOKeo1TVAxw3WPlAQCIPP7rQZ0R4wQZKQnTZhcgkxJKL8jooaWAxu2akYMsu_LTKYc1gZJxIZnh90vLRdcgWFONlA7tW_Ih5Nrr93GuV9sigs/s1600/IMG_6922.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcKA8N_5VLUWkCzxh6IvH0-nyBbOuc2PdOKeo1TVAxw3WPlAQCIPP7rQZ0R4wQZKQnTZhcgkxJKL8jooaWAxu2akYMsu_LTKYc1gZJxIZnh90vLRdcgWFONlA7tW_Ih5Nrr93GuV9sigs/s1600/IMG_6922.JPG" height="400" width="640" /></a></div>
<br />
Wallilabou Baystä siirryimme 15 mpk Bequia-saareen Port Elizabeth -satamaan. Matka ei ollut pitkä, mutta kovatuulisin mitä täällä olimme kokeneet. Vesi tuli keulan yli aina sitlooraan asti, ja me oltiin märkiä merivedestä! Shortsit oli varustuksena, mutta maski olisi pitänyt olla päässä silmien suojana.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNKghjIAhV1f_YGtcmf-XICOxPeizRh9nmYhxmFzR5AszqFdvQ4MkfxbouQPL8RzZfUrhRmH06r5wX7g01EdZAp-EiZlZTIJVHDTXB8TCVn7ru8MMqqqb6n1Ox7aJyTewWJ7bJkBuBQvE/s1600/IMG_6946.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNKghjIAhV1f_YGtcmf-XICOxPeizRh9nmYhxmFzR5AszqFdvQ4MkfxbouQPL8RzZfUrhRmH06r5wX7g01EdZAp-EiZlZTIJVHDTXB8TCVn7ru8MMqqqb6n1Ox7aJyTewWJ7bJkBuBQvE/s1600/IMG_6946.JPG" height="400" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Tästäkin selvittiin, ja olemme poijussa, sadan metrin päässä rannasta, todella nätissä satamassa. <br />
Vettä on 3,5 metriä ja vesi on kristallinkirkasta. Pohja näkyy kaikkine rekvisiittoineen, mitä meressä on. Kirkkainta vettä, mitä matkamme aikana on ollut.<br />
<br />
Täälläkin on kolme suomalaisvenettä. Eilen kävimme Matti ja Ida Lindholmin kanssa "vuoristokävelyllä" Hope Bayssä. Ensin jyrkkää rinnettä ylös, sitten toista alas, katsomaan miten meri tyrskyää tuolla tuulen puolella. Uimaan ei uskaltanut, oli ne sellaiset aallot. Illalla kävimme heidän kanssaan rantaravintolassa barbecue-juhlissa, ja elävän musiikin kuuntelu kruunasi päivän.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpZwTlNcKEX6rqrGyEnrMFNKOwZbxrG0spV_ZuAiQCjDcJWCSjnlY1A0wcT67RWy6Fm2kb04GtePcuMYO45wuYlMQ2D6SWUVW-_UWKQwEKA_TnFqd_8CKO_UnSiUP0ndNFmjIxwOioKxU/s1600/IMG_6941.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpZwTlNcKEX6rqrGyEnrMFNKOwZbxrG0spV_ZuAiQCjDcJWCSjnlY1A0wcT67RWy6Fm2kb04GtePcuMYO45wuYlMQ2D6SWUVW-_UWKQwEKA_TnFqd_8CKO_UnSiUP0ndNFmjIxwOioKxU/s1600/IMG_6941.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
Tänään 29.1. on toimistopäivä, ja kohta mennään rantaan etsimään nettiyhteyksiä, jotta saadaan nämä blogiin.<br />
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comBequia, Saint Vincent and the Grenadines13.0122965 -61.22773010000003112.9504135 -61.308411100000029 13.0741795 -61.147049100000032tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-24322505214393583532014-01-18T15:35:00.003+02:002014-01-18T15:47:57.898+02:00Osa 20: Barbados - Saint LuciaTänään 28.12. on tarkoitus lähteä kohti St. Luciaa, matkaa on n. 100 mpk. <br />
<br />
Tehtiin viimeiset säädöt ja valmistelut, ja päästiin lähtemään 15.45, edessä yöpurjehdus. Oli tehty tilit selväksi Clubin kanssa, sekä soitettu St. Luciaan ja varattu laituripaikka. Oli luvassa 10-20 solmun tuuliennuste. Kahdella reivillä kuitenkin aloitettiin, ja saadaan tuuliperäsinkin toimimaan, kun sivusta tuuli ja aallokko oli siedettävä.<br />
<br />
Pimeys tuli sitten klo 19.00 ja matka taittui kuuden solmun nopeudella Barbadossaaren suojassa suurilta aalloilta. <br />
<br />
Jossain vaihetta yötä tuli ensimmäinen sadekuuro ja tuulirintama. Vene jouduttiin ottamaan käsiohjaukselle. Tuulen hiukan laannuttua otettiin jenua kokonaan sisään ja käynnistettiin kone. Saatiin tuuliperäsin pelittämään. Nyt vaaksottiin, että mennäänkö etelän vai pohjoisen kautta Lucialle. Päädyttiin pohjoisreitille. Odotettiin päivän valkenemista kuin lehmä kesää. <br />
<br />
Päivä valkeni ja aallokko suureni. Siinä veivauksessa sitä taas mentiin eikä meinattu. Jos jotain odottaa, niin kaksikin tuntia on pitkä aika. Niissä tunnelmissa St. Lucian pohjoiskärkeä kierettiin. <br />
<br />
Saavuimme Rodney Bay marinan lahdelle väsyneen sekavassa mielialassa klo 9.00. Saimme yhteyden VHF:llä marinaan ja saimme laiturinumeron, johon kiinnityimme ties kuinka monen keinahtelevan vuorokauden jälkeen. Cape Verdessä olimme viimeksi laiturissa, joten on pienen juhlan aika, kun ei keinu kuin miehistön päässä... <br />
<br />
Jatta kävi tekemässä tuloselvityksen, ja minä selvittelin venettä yön jäljiltä. Otimme lasit viiniä ja menimme nukkumaan. <br />
<br />
Kello 16.00 alkoi sitten laiturielämä täällä Saint Luciassa, jossa oli edelleen paljon ARC-veneitä.<br />
<br />
Olemme viihtyneet pari viikkoa täällä, ja päivät menevät kuin elokuvissa. Marinaan ovat saapuneet suomalaiset veneet <a href="http://sykatariina.wordpress.com/" target="_blank">Katariina</a>, <a href="http://sycalimera.blogspot.fi/" target="_blank">Calimera</a> ja Endaku. Viimeksi mainittu on ollut näillä vesillä jo neljä vuotta. Poijussa odottaa vielä yksi suomalaisvene pääsyä satamaan. <br />
<br />
Huomenna 11.1 starttaa 40 ARC-venettä maailmanympäripurjehdukselle!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKDVXU1ELyyXRu8jPf0Ajeap_qJ79RzTVIFJBpm52n3yl-KkJKjNLZsfmaTlvOfV3fCgrEd0ahOk4zw9GqnSgVfmAyejluLbJc3IGbru0VD327Tz0FZuBjGEWP-vSWKVoVCIc6XXa7eBw/s1600/IMG_6775.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKDVXU1ELyyXRu8jPf0Ajeap_qJ79RzTVIFJBpm52n3yl-KkJKjNLZsfmaTlvOfV3fCgrEd0ahOk4zw9GqnSgVfmAyejluLbJc3IGbru0VD327Tz0FZuBjGEWP-vSWKVoVCIc6XXa7eBw/s1600/IMG_6775.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Olemme tehneet paikallisbusseilla retkiä lähiseuduille. Säätyyppi on tuulinen, aurinkoinen, lämmin ja hiostava. Sadekuurot tervehtivät päivittäin ulkona liikkuvia. Sateet kestävät 5-10 min ja sitten paistaa taas aurinko! Tuulen suunta on nyt ollut idästä varmaan neljä viikkoa, ja ennusteiden mukaan jatkuu samana. Ovatko nämä nyt niitä pasaatituulia, en tiedä, odotin hiukan helpompaa tuulivoimaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCTY3Di5YCY_tDb2_xPf7lgFn0wpqZc62IV5t8fuxAuCCBoEwBc6dRGXt1d7PxGr6e_xOb0klSS0sWud1cESJtgUdWe3bhUmv_voOiFif0rc1q-dCIjnQpGVw7qb1FqDH33xCdz2j6OwI/s1600/IMG_6779.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCTY3Di5YCY_tDb2_xPf7lgFn0wpqZc62IV5t8fuxAuCCBoEwBc6dRGXt1d7PxGr6e_xOb0klSS0sWud1cESJtgUdWe3bhUmv_voOiFif0rc1q-dCIjnQpGVw7qb1FqDH33xCdz2j6OwI/s1600/IMG_6779.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Marinassa on kaikki palvelut. Pyykit haetaan ja tuodaan veneiltä joko sähköautolla tai veneellä. Roskapussin voi jättää laiturille, ne kerätään siitä pois. Suihkuun ja veskiin on matkaa 100 metriä ja kauppaan, kuten myös venetarvikeliikkeeseen 150 metriä. Ravintolat ovat samalla alueella. Veneitä on kaikilta maailman meriltä, niin jetsetin laivoja kuin pienempiäkin. Viikkohinta on 164 euroa. Täältä löytyy kaikkea mitä veneilyssä tarvitsee.<br />
<br />
Teetimme veneen happoteräsosien kiilloituksen ja kylkien puhdistuksen alan miehillä. Täällä tarjotaan päivittäin palveluja, mitä ikinä haluatkaan. Meille esitettiin mm., että jos vuokraatte auton, niin tumma paikkakunnan erittäin mukava kaveri voi lähteä oppaaksi. Jos haluatte ajaa itse, niin hän voi istua takanakin. <br />
<br />
Täällä on vasenkätinen liikenne. Ei olla vuokrattu autoa, vaan olemme käyttäneet paikallisbusseja. Maksaa euron, kun mennään tuohon keskustaan. Täällä on oma rahayksikkö, Eastern Caribbean dollar. <br />
<br />
Ihmiset ovat ystävällisiä, tervehtivät kaikkia tullessa bussiin ja kauppaan, mikä meistä on outoa!<br />
<br />
Lähiviikkojen sää lupaa tyyntyvää, ja me mietimme, joko suuntaamme tästä etelään. Mutta mietitään, kokonaissuunnitelma ei ole valmis. Tahtoo sanoa, että tulemmeko kevään aikana takaisin Eurooppaan, vai jätämmekö veneen johonkin, vai menemmekö Panamaan. Eiköhän nämä asiat loksahda kohdalleen, sillä neuvojia ainakin löytyy.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comRodney Bay, Saint Lucia14.0814144 -60.96273569999999614.0506114 -61.003076199999995 14.1122174 -60.9223952tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-55805257465134840242014-01-05T22:40:00.000+02:002014-01-05T22:40:59.359+02:00Osa 19: Joulu BarbadoksellaOlemme olleet viikon Barbados Yacht Clubin poijussa. Olemme miettineet menneitä ja hoitaneet päivän askareita. <br /><br />Anssi, Jussa ja Jorma lensivät kotimaahan 19.12. viiden viikon keikan jälkeen. Voivat kuulemma hyvin. <br /><br />Meidän elämä venekansana jatkuu edelleen. Kyllähän joulu tuo siihen oman lisänsä. Ei tällaiseen ole tottunut. Meillä ei ole joulukiireitä, vaan sitä samaa kiirettä mitä kuluneet puoli vuotta muutenkin. Joka jouluhan tuskaillaan, että lähdetään johonkin ja ohitetaan joulun tohinat... No nyt on lähdetty, mutta läheiset puuttuvat ympäriltä. Ollaanko sitä jo liian vanhoja tälläiseen veneretkeilyyn?<br /><br />Huomenna on jouluaatto. Kyllä täälläkin joulua vietetään. On samanlaista jouluaiheista myytävää kuin siellä kotonakin. Täällä oli alkuviikosta kolme suomalaisvenettä, ja pikkujoulut pidettiin beachilla. Miehistökin heräsi tonttuhatut päässä, ja meillä oli joulukuusi kannella!<br /><br />Kerroin aikaisemmin, että aika on mennyt veneen kimpussa. Mm. siivous on oma lukunsa, kun viisi ihmistä pyörii 16 vuorokautta samoissa tiloissa, eikä pääse kuin ylös kannelle tai alas sisään, ja vettäkin lensi kerran peräseinään asti! <br /><br />Tänään käytiin täyttämässä kaasupullo. Ensin jollalla rantaan. Metsästettiin osoite, missä niitä täytetään. Taksiin, joka ei heti tiennyt missä koko laitos on. No, löytyihän se, ja pullo saatiin täytettyä. Pyykit haettiin pesulasta ja ruokailtiin, niin oli kulunut 4 tuntia ja kello oli 15.00 kun päästiin veneelle takaisin. Kaksi asiaa, niin siinä on päivä. En valita, mutta annan vain esimerkkinä. Kaikki asiat hoituu, mutta vievät aikaa. <br /><br />Clubin rantaravintolassa on hyvä ruoka, rommi ja olut. Maksoimme $300 ennakkoa. Clubkortilla saadaan palveluja, jotka sitten tasataan, kun lähdetään. Mieleenpainuvin kokemus on ollut paikallisbussilla meno keskustaan. Pienet minibussit ahdetaan täyteen, ja meno on mahtavaa, kun reggae soi niin että korviin sattuu. On oma sisäänheittäjä, joka järjestää istumiset niin että mahdutaan bussiin. Välillä bussi purkautuu, kun joku takapenkkiläinen jää pois.<br /><br />Jouluaatto alkoi aamujumpalla, kumpparilla rantaan ja kahdella 20 litran kanisterilla vettä hakemaan. Näin alkoivat meidän "joulukiireet". Soitettiin kotimaahan Siirille, Saimille, Tomille ja Terhille, ja toivotettiin hyvät joulut! Aamupalan jälkeen paikallisbussilla kaupungille. Harhailua sinne ja tänne. Ostettiin veneeseen kolme mattoa. Käytiin syömässä, ruokaa odotettiin 50 min. Se kyllä kerrottiin jo tilattaessa. Tyydyttiin pizzan makuihin. Seurattiin kalastusveneiden paluuta; kuinka kalat perattiin ja fileroitiin asiakkaille. Etsittiin ruokakauppa, ja palattiin taksilla Clubille klo 15.00. Siihen loppui "joulukiireet". <br /><br />Iltaa juhlistettiin niin valkoviinillä kuin punaisellakin, ja ihmettelimme maailman menoa. Soitimme Kaarina-tädille (Lululle) Australiaan ja kerroimme kuulumiset. Kellonajoista en tiedä, kun en niitä tarkistanut. Jatan kello näyttää kymmentä koko ajan. Puhelin hänellä on hajonnut niin, että ei ota vastaan latausta. <br /><br />Redillä on iso Norjalainen purjelaiva. Sellainen Suomen Joutsenen kokoinen, ellei vielä suurempi. Sen takamastossa on valoin kuvattu joulukuusi, eli kuusikin oli. <br /><br />Pikkujoulukuusi on palautettu rantaan. Kuusenkoristeet on veneen sisustuksena, kuten myös miehistön kolme tonttuhattua. Ei ollut sikaa eikä kalkkunaa, mutta ei turvottanutkaan!<br /><br />Joulupäivänä nukuttiin pitkään. Soiteltiin Rukalle, Niinisaareen ja kuultiin, että vettä sataa sielläkin. Täällä alkoi myös iltapäivällä sataa. Ei poistuttu veneeltä.<br /><br />Tapaninpäivän aamu alkoi uinnilla, ja seurasimme purjehduskilpailuja. Barbados Cruising Club järjesti kilpailun, johon meilläkin oli kutsu. Seuraava kilpailu on saaren ympäripurjehdus, palkintona voittajaveneen kipparin painosta rommia. Siihen me tietysti osallistumme! <br /><br />Iltapäivällä rantauduimme ja kävimme beachilla lenkillä. Tekee nimittäin jalkapohjille hyvää tallustella valkoisella hiekalla vesirajassa. Käytiin kaupassa, ja haimme polttoainetta aggrekaattiin, sekä ruokailimme Clubilla. Siinä suurimmat saavutukset tältä päivältä. <br /><br />Olenko maininnut, että kilpikonnat ui tässä niin, että niitä näkee päivittäin. Nostavat päätä ja haukkovat ilmeisesti ilmaa. En tunne heidän sielunelämästään, että miten kauan voivat olla sukelluksissa. Niiden panssari näyttää olevan halkaisijaltaan 40-50 cm. Ei uskalla käydä uimassa ilman uimahousuja, jos vaikka matoon tarttuis... <br /><br />Tänään ei sitten satanut, ja lämpötilat edelleen 30 astetta ilma ja vesi 27 astetta. Onneksi tuulee niin ei läkähdy.<br /><br />27.12. päivän teema oli netittää kaikki asiat. Menimme rantaan kaikenkaikkine koneineen. Saimme pankkiasiat hoidettua, ja kävimme säätietojen kimppuun. Tulikin päätös, että huomenna lähdetään, eikä jäädä odottamaan alkuviikon 20-30 nt tuulia.<br /><br />Haimme paperit veneeltä ja menimme taksilla tulliasemalle tekemään lähtöselvitykset. Saatiinhan ne tehtyä, kun kävimme kolmen eri viranomaisen luona, ja niistä viimeinen varmisti lentoyhtiöltä, että kolme miehistömme jäsentä oli 19.12. ollut lennolla n:o xxxx. Jos maahan tulee viisi ja lähtee kaksi, niin haluavat tietää, missä kukakin on tai mihin mennyt. Tulimme veneelle kun kello oli kuusi.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comBridgetown, Barbados13.098938 -59.6133520000000213.037076500000001 -59.694033000000019 13.1607995 -59.532671000000022tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-61607591202204467482014-01-02T22:10:00.001+02:002014-01-02T22:14:12.410+02:00Osa 18: Atlantin ylitys: Cape Verde - BarbadosOlimme viisi yötä Marina Mindelossa ja aika kului venettä kunnostaessa. Mm. kaasuvaijeri oli katkennut. Entisen kun otimme malliksi, niin kahdessa tunnissa uusi vaijeri oli meillä. <br />
<div style="background: Wheat; border: 1px solid Tan; float: right; font-family: 'Georgia', 'Times New Roman', Serif; font-size: smaller; font-style: italic; margin: 0.5em; padding: 1em; width: 40%;">
Kylän kadut tulivat melko tutuiksi vajaan viikon maleksemisen jälkeen. Päällimmäisenä jäi mieleen köyhyys ja sen mukanaan tuoma kerjäläisyys. Jokaisessa kaupassa ja virastossa oli useita vartijoita; tiedä sitten vahtiko asiakkaita vai henkilökuntaa...<br />
<br />
Hintataso ei ollut mitenkään erityisen halpaa, ainakaan siellä missä me liikuimme ja teimme hankintoja. Varsinaista tutustumista saaren muuhun ympäristöön emme valitettavasti tehneet.<br />
<br />
Naiset olivat nättejä, ruskeasilmäisiä, ja miehet mustia rumia, vähän kuin kirveellä veistettyjä... Kaupungin sivukujat olivat aavemaisen hiljaisia, ihan kuin autioita. Kap Verdeä taidetaan mainostaa hyvänä lomakohteena, mutta ainakin itsellä jäi aika ankea kuva noilta kahdelta saarelta, missä vierailimme. Toki voihan olla, että toiminnot kehittyvät ja infra sekä palvelut nykyaikaistuvat, jos siihen sitten ylipäänsä on tarvetta - ken tietää ja kuka tarvii mitäkin....<br />
<br />
— Anssi Peuhkurin päiväkirja
</div>
<br />
Seuraavaan etappiin Barbadokselle oli matkaa 2000 mpk. Lastasimme ruokaa kaksi auton takakontillista, juomaa 150 litraa, pullovettä 300 litraa, tankkeihin talousvettä, ja dieseliä 360 litraa.<br />
<br />
Lähtöä edeltävänä iltana Jatta kaivoi viulunsa ja soitti Finlandian siinä illan hämyssä. Olin puoli vuotta odottanut, että milloin hän herkistyy niin, että tukeutuu viuluun. Lähtö tälle mantereiden väliselle legille oli sitten syy.<br />
<br />
Lähtö oli 29.11. perjantaina. Vanhojen perinteiden mukaan merelle ei pitäisi lähteä perjantaisin. En tiedä mihin se perustuu, mutta me lähdimme. Miehistö alkoi olla laiturielämää täynnä. Hehän olivat tulleet purjehtimaan. <br />
<br />
Sääennusteet olivat luvanneet pari ensimmäistä päivää heikkoa tuulta, jos sitäkään. Matkamme ei paljon edistynyt purjein ja kaksi ensimmäistä yötä ajettiin koneella. Parin heikkotuulisen päivän jälkeen tuuli virisi ja päätimme, ettei konetta käytetä, koska matka oli vasta alussa ja polttoainetta rajallinen määrä. Vaihdoimme ajovuorot niin, että jokainen oli kaksi tuntia vahdissa yksin.<br />
<br />
Murheitakin oli. Kaasun tulo hellaan loppui. Moottori ei sammunut kuin mekaanisesti. Kumpikin asia selvisi. Kaasupullon alennin vaihdettiin, ja tehtiin mekaaninen sammutinjärjestelmä koneelle. Kiitos näppärälle miehistölle.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCJ7tQrTgzxNOQLhanW1mtldTOihH7lXrT27gQqk844uYh6D3WEyO2PC2fh0g-M1BZoFEcw2uZPkgY_hJCF-OAFykjgRtUCyatVEbZx-plZQnFRYI5faZYkm9WT2WTlry9DheCUWX-XXk/s1600/720p_IMG_6703.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCJ7tQrTgzxNOQLhanW1mtldTOihH7lXrT27gQqk844uYh6D3WEyO2PC2fh0g-M1BZoFEcw2uZPkgY_hJCF-OAFykjgRtUCyatVEbZx-plZQnFRYI5faZYkm9WT2WTlry9DheCUWX-XXk/s1600/720p_IMG_6703.JPG" height="300" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br />
Ensimmäisenä joulukuuta kaikki kävivät Atlantissa uimassa!
Viritettiin naru perään ja siinä roikkuen peseydyttiin. Vesi oli n. 27
asteista.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Pidimme lauluharjoitukset Itsenäisyyspäivän juhlaa varten. Jatta viritti viulun ja tapaili Finlandiaa. Meillä on Saulin kuva, mutta ei maammelaulua. Veneen musiikkivarastosta löytyi levy Hakkaa päälle - Rauno Vanteen sovitus! Siinä oli Itsenäisyyspäivän aaton musiikillinen puoli. Itsenäisyyspäivänä katsotaan minkälaisen juhlan sää antaa meidän pitää.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgALSDHhZcNtHLsyhYReS-iR5fUQxCU4WzoHlJW4XsTGSTAfc-oShNF5tO5UU34OPK3t489VW0-4nsSyMYr_PgOUZtiUWqmLCrPAy2Q1ecrEcY4NIRQW7tjkNOizGc2Y5yZmHR3MCpVf-Q/s1600/720p_IMG_6705.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgALSDHhZcNtHLsyhYReS-iR5fUQxCU4WzoHlJW4XsTGSTAfc-oShNF5tO5UU34OPK3t489VW0-4nsSyMYr_PgOUZtiUWqmLCrPAy2Q1ecrEcY4NIRQW7tjkNOizGc2Y5yZmHR3MCpVf-Q/s1600/720p_IMG_6705.JPG" height="300" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jatta ja Viulu-Finlandia.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="background: Wheat; border: 1px solid Tan; float: right; font-family: 'Georgia', 'Times New Roman', Serif; font-size: smaller; font-style: italic; margin: 0.5em; padding: 1em; width: 40%;">
29.11. klo 12.45 saimme vihdoin köydet irti. Alkoi miehistö käymään jo vähän kärsimättömäksi muutaman päivän "odottelun" jälkeen. Kari ja Jatta ovat päässeet kadehdittavan upeasti kiinni tähän "mañana"- elämänrytmiin, mutta meillä miehistö ressukoilla painaa aikataulut siellä jossakin....<br />
<br />
Sääennusteita on seurattu tarkasti ja lähipäivien ennusteet vaikuttavat edelleen heikkotuulisilta, mutta sitten sitä "pasaatiakin" olisi ilmeisesti tulossa.<br />
<br />
Löpö- ja vesitankit ovat täpötäynnä ja lisäksi kannella irtokanistereita, löpöä yhteensä n. 300 ltr, mikä riittää reiluun 4 vrk:n koneella ajoon - kolmannes koko matkasta, ei siis kovin paljon.<br />
<br />
Kokonaistavoiteaika n. 13-14 vrk, mikä vaatii n. 6 solmun keskinopeuden / n. 140-150 mailin vuorokausietenemän purjeilla "oikeaan" suuntaan. Tavoite on realistinen, mutta vaatii niitä pasaatituulia. Tavoitemaalia ei ole määritelty, mutta tod.näk. Barbados tulee ekana vastaan. Maileja on kuitenkin aika paljon vielä edessä, n.2000....<br />
<br />
Lähtiessä meri osoittautui kuitenkin tyyneksi ja päätimme edetä ensimmäisen yön konevoimin ja katsoa, mihin tämä sää kehittyy...kevyet tuulivirtaukset pyörivät epämääräisesti. Muutama genaakkeriyritys ei vienyt venettä halutusti eteenpäin.<br />
<br />
Aloimme toteuttaa vahtivuoroja 1 hlö/2h tahdilla. Tuon päivystysajan jaksaa olla jotenkin hereillä ja sitten tulee pitempi lepoaika. Katsotaan miten tämä tästä lähtee rytmittymään.<br />
<br />
Nyt iltavuorossa klo 22.55 tuuli näyttäisi vähän viriämisen merkkejä, mutta katsellaan...<br />
<br />
Edessä välkehtii jonkinlainen ukonilma, joten seurataan sitäkin. On aika hiostavaa, pärjää shortseissa ja t-paidassa ainakin vielä...<br />
<br />
Tuulihan heräsi, kuten oli ennustettu (tosin vuorokausi myöhässä) ja pääsimme purjehtimaan käytännössä koko päivän hyvässä tuulessa ja maileja kertyi ekana vuorokautena n. 135. Koneella ajoa n. 15h, mikä on huono homma!<br />
<br />
Mainittavina tapahtumina; Jorman ajama broutsi, missä aalto "murtui" veneen päälle - märkää (myös sisällä) ja kahdet paukkuliivit laukesi, ei vaurioita. Toinen varoitus Jormalle, kolmannesta määräaikainen ruorikielto ja ylimääräisiä sisätöitä..<br />
<br />
Ruuan laiton yhteydessä ilmeni ongelmaa kaasun tulemisessa. Selvittelyn jälkeen vika oli paine- venttiilissä ja uusi löytyi veneen lvi-varastosta - saatiin taas maistuva lämmin ruoka ala Jussa. <br />
<br />
Iltavahdissa klo 22.20 tyyntä ja maininki keinuttaa ja hakkaa reivattua isoa. Odotetaan tuulta... Aika inhottavaa hommaa, mutta minkäs teet.... jokaista yötä ei ole varaa ajaa koneella. Yläpuolella tähtitaivas, mutta ympärillä aavemaisen pimeää. onkohan tää jotain merisumua? tiedä siitä, muttä mitään/ketään ei näy...<br />
<br />
— Anssi Peuhkurin päiväkirja</div>
<br />
Pojat innostuivat kalastuksesta ja saalistakin tuli. Pulkkisen kalakirjasta totesimme, että jotain Jackeja nää on, ja kalat laskettiin takaisin. Tunnin välein siellä aina joku uistinta näykki.<br />
<br />
Itsenäisyyspäivän aamu valkeni pilvisenä, mutta ei kovin tuulisena. Osa peseytyi veneen perässä roikkuen, kun toiset tyytyivät vanhoihin tuoksuihin... Päivä meni rutiinilla ulappaa tarkkaillen. Jussa oli laatinut menun ja sen mukaan mentiin illalla. Otimme "vieraita" vastaan – pääovesta Cape Verden kunniakonsuli Joren ja keulaluukusta purjehduskunnan vanhimman, Anssin. Tervetuliaismalja nautittiin. Se oli valmistettu s/y Aidan salaisen reseptin mukaan... maistui ihan rommille. Toimittaja teki filmidokumentin juhlistamme. Se tulee myyntiin kun saavumme ihmisten ilmoille. Lopuksi lauloimme Maamme-laulun. Huomenna olemme matkan puolivälissä ja viimeinen 1000 mpk menee rikki.<br />
<br />
Päivät menevät jo rutiinilla, kun viimeinen tonni menee rikki 8.12 klo 19.00. Juhlistimme sitä rommipaukulla. On alkanut helpottaa henkisesti, kun tietää matkan lyhenevän päivä päivältä. Avun saaminen keskelle Atlantin valtamerta ei ole yksinkertainen asia. Jos apua tarvitsee niin sitä saa vain laivoilta ja toisilta veneiltä. Onneksi ei ole havereita sattunut, ja kaikki ovat olleet terveenä.<br />
<br />
13.12. olemme matkustaneet viikon päivät hyvien tuulien saattelemana. Olemme edenneet 6-8 solmun nopeudella ja matkaa on jäljellä 300 mpk! Aallokko tulee E ja tuuli NI ollen 2-5 metriä. <br />
Elämä veneessä kuluu lueskellen, aavaa tarkkaillen ja miettien matkaveneilyn järkevyyttä. Maailman kaikkeutta, ihmisen pienuutta, ja luonnon voimaa. Tähdet valaisevat yöllä kuin nouseva kuu, jos ei ole pilvistä. Sadekuurot virkistävät... tai sitten eivät. Tänään tuli täyteen kaksi viikkoa merellä sitten Cape Verden. Jos tahti jatkuu samana, olemme 15.12. sunnuntaina Barbadoksella. <br />
<br />
Olemme nähneet muutaman laivan ja kolme purjevenettä horisontissa. Muuten pelkkää aavaa! Yksi delfiinihavainto, ja lentokaloja, joita ajoittain löytyy aamuisin veneestäkin. Tiedämme, että ympärillämme on 150 ARC-purjevenettä menossa Saint Luciaan, mutta ei niitä missään näy.<br />
<br />
Olemme vastaanottaneet sääennusteet säämiehiltämme Martti Eiskoselta ja Matti Koukulta soittamalla heille satelliittipuhelimella joka toinen päivä. Ilmoitamme heille koordinaatit ja he katsovat Passage Weatherista ennusteet. En saanut satelliittipuhelinta ja tietokonetta paritettua, että sen kautta olisimme päässeet kiinni sääennusteisiin. Kun laitteilla on muutama vuosi eroa, niin ne eivät tue toisiaan. Jos joku varustaa veneen tällaiselle keikalle, palkkaa "nörtti", kerää kaikki vimpaimet, ja anna ammattilaisen tehdä asennus ja koekäyttö kotisatamassa.<br />
<br />
Tuuli on jatkunut tasaisena 10-20 notskin nopeudella koko viikon ja matkamme on edistynyt hyvin. Ajamme isopurjeella yhdellä reivillä leikkaavasti ja nopeus on 6-8 solmua. Nyt 14.12. klo 11.00 on matkaa jäljellä 135 mpk. Huomenna aamupäivällä olemme Barbadoksella!<br />
<br />
Tähän Cape Verde-Barbados 2000 mpk matkaan tulee kulumaan 16 vrk. Ilmassa on odotuksen tuntua. Sitä ei käy kiistäminen. Mutta joulukiireitä emme ole kokeneet, vaikka miehistö pelkää kotiinpaluuta, ja niitä tehtäviä mitkä heitä odottavat.<br />
<br />
Aamu valkeni ja Barbadoksen valot tulivat näkyviin n. klo 05.00. Mieliin alkoi tulla voiton tuntu. Selvisimme 16 vuorokauden matkasta ilman vahinkoja ja henkisestikin vaurioitta. Ruoka ja juoma ovat riittäneet. Jussa on leiponut tuoretta leipää! Tuoretavarahan loppui jo alkumatkasta. Pullovesi riitti, kuten myös talousvesi.<br />
<br />
Vene kesti, mutta oli se kyllä tiukoillakin. Olemme kokeneet kaikki säätyypit. Pahaa myrskyä ei ollut, mutta tuulta ja aallokkoa riitti aivan viime metreille. Kierrettäessä Barbadoksen eteläkärkeä aallokko nousi noin 6-8 metriin - vaikea arvioida. Yli kahden kilometrin syvyinen meri mataloitui hiekkasärkkien 60 metrin syvyiseksi, ja silloin aalto nousee.<br />
<br />
Olemme Barbadoksen Yacht Clubin poijussa. Rannassa on suihkut, veskit, ravintola ja neljä tenniskenttää!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGIo5XFEmHLnxDhko1EXRgEW31OzXOHMaskgvsQAuHFNNW_Ny4cRoHTAJ1gyEjPQdLeUe3C0Cv8SB3Zq8ntaAsxCZTjxwQi1gz3IewaHEMsFROeRvNcnRPh_mXRs82A90H9Z-UndlYt5A/s1600/1080p_IMG_6747.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGIo5XFEmHLnxDhko1EXRgEW31OzXOHMaskgvsQAuHFNNW_Ny4cRoHTAJ1gyEjPQdLeUe3C0Cv8SB3Zq8ntaAsxCZTjxwQi1gz3IewaHEMsFROeRvNcnRPh_mXRs82A90H9Z-UndlYt5A/s1600/1080p_IMG_6747.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Miehistö koostui kaiken alan ammattilaisista. Eivät tunteneet toisiaan ennestään, mutta hitsautuivat hämmästyttävän hyvin yhteen. Veneessä säilyi sopu loppuun asti ja kaveruus vain syveni. Olemme siis ystäviä edelleen!<br />
<br />
Anssi Peuhkuri on purjehdusammattilainen ja armoton ruorimies sekä purjeidensäätäjä. Jaksoi väsymättä työskennellä kannella ja johti reivaus- ja genakkerin säädöt.<br />
<br />
Jorma Julku, jolta ei energia lopu, on hiihtänyt Virojoelta Jäämerelle, purjehtinut Stalinin kanavan Huippuvuorille, rakentanut veneitä koko ikänsä ja hänen viimeisin, 44-jalkainen teräsjahti on purjehduskunnossa.<br />
<br />
Jussa Leino on sukeltanut koko ikänsä. Ajaa 44-jalkaisella teräsjahdilla, otti nyt ensiopit purjehdukseen. Oppi heti ne asiat mitä opetettiin, vaikka välillä haikaili moottoripaattiin. Osoittautui kovien kelien kokiksikin, ja lopussa leipien paistaminen näissä olosuhteissa kruunasi kaiken.<br />
<br />
Jatan sitkeyttä minä ihmettelin. Kunnioitan ja korkealle hattua nostan. Eihän tällainen veneily "normaalin" naisen elämää ole. Peseytymättä monta vuorokautta, hyvinkin epäsäännöllisellä ruokailulla, ja vene vatkaa välillä joka suuntaan. Kahvoista piti pitää kiinni aina liikuttaessa, muuten löysi itsensä jostain nurkasta. Henkisestikin kesti, vaikka välillä näki, että tiukilla on. Jos jotakuta pitää kiittää ja onnitella, niin hän ne on kiitokset ansainnut, mitä suurimmassa määrin!<br />
<br />
Purjehdus Gran Canarialta Cape Verden kautta Barbarokseen kesti yhteensä 22 vuorokautta, 3000 meripeninkulmaa, eli noin 5400 kilometriä. Siinä olisi autokilometrejäkin omiksi tarpeiksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwGl6amfWBPFF-d4vwwRePFcy1W0c72Gbwa0CnAI9OJIgi9c3L-YaLH5Oe_Z21CuLccNtPCn5WgIpaF9qNVwvjSPTTIVFDBzILP4qZuDhSsty1ZTXQ3zKzcSGn74zMILePlDFO_nzd_o8/s1600/1080p_IMG_6730.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwGl6amfWBPFF-d4vwwRePFcy1W0c72Gbwa0CnAI9OJIgi9c3L-YaLH5Oe_Z21CuLccNtPCn5WgIpaF9qNVwvjSPTTIVFDBzILP4qZuDhSsty1ZTXQ3zKzcSGn74zMILePlDFO_nzd_o8/s1600/1080p_IMG_6730.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comBridgetown, Barbados13.098938 -59.6133520000000213.037076500000001 -59.694033000000019 13.1607995 -59.532671000000022tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-6077266464405664282013-12-01T15:07:00.002+02:002013-12-01T15:08:50.691+02:00Osa 17: Las Palmas, kotoinen Suomi, ja Cape VerdeViimeksi jäätiin "lomaan", ja niinhän siinä kävi, että olimme Suomessa käymässä 5-10.11.2013. Saimme huoltoasiat hoidettua Pasito Blancon turvallisessa satamassa Las Palmasissa, ja mahdollistui matka kotimaahan.<br />
<br />
Matka onnistui ja oli virkistävää vaihtelua vene-elämään. Jo matkan alku Gran Canarian lentoasemalla alkoi myönteisesti. Tapasimme entiset naapurit Karviolat menossa Lappeenrantaan. Heillä oli auto Helsingin päässä, ja pääsimme heidän kyydissä Uus-Lavolaan Siiriä ja Saimia tapaamaan, noita mainioita Terhin ja Tomin tyttäriä!<br />
<br />
Olimme pitäneet Suomen visiittiä salassa kaikilta, ja odottelimme lapsenlapsien koulustapaluuta heidän kotonaan. Voitte vain arvata sitä näkemisen riemua, heitettiin kärrynpyörää koko sakki! <br />
<br />
Vierailimme Jatan äidin luona, 95 v. Hänkään ei tiennyt tulostamme. Asuu yksin omassa asunnossa! Terhi hieman ovella varoitti, että tulee vieraita. Annikki aikansa katseli ja kysyi Jatalta, että kuka sinä olet. Hänellä on nimittäin hieman heikko näkö. Jatta vastasi, että tyttäresi Marjatta, ja sittenhän halattiin ja kyyneleitä vuodatettiin. <br />
<br />
Annikki, jonka järkevyys on aivan huippua, antoi lähtiäiseksi neuvon, että niihin vanhoihin pasaatituulijuttuihin sitten ette usko! <br />
<br />
Olkaapa puoli vuotta läheisistänne erossa, niin alatte ymmärtää asioita. Vierailimme lähisukulaisissa, ja tarkastimme rannat. Kävimme Myllysaaressa saunassa jne. Siinä se viikko meni. Lähdettiin, ja taas itkettiin läheisistä luopumisen tuskasta.<br />
<br />
Paluulento oli Las Palmasiin, ja siitä taksilla veneelle. Alkoi veneen varustaminen pitemmälle matkalle. <br />
<br />
Näitä sivuja on käyty katsomassa yli 15 000 kertaa ja ystävämme seuraavat missä mennään. Gran Ganarialla kävivät seuraavat tuttavamme tervehtimässä: Parviaisen Mikko ja hänen vaimo, Tero Markoff, Olli Laibertt ja Märtta, Helge Ahokas, Paula Marttinen, Päivi Sahla.<br />
<br />
Vähän hulinaahan se välillä oli, kunnes sitten 13.11. Jussa Leino, Anssi Peuhkuri ja Jorma Julku saapuivat veneelle varusteineen, ja aloitimme todellisen varustelun Cape Verden purjehdukseen. <br />
<br />
Ensimmäinen asia oli viisumien hankkiminen. Asia olikin monisäikeisempi, kuin miltä se aluksi näytti. Otimme yhteyden Suomen Cape Verden kunniakonsuliin, jonka aikataulu ei sopinut meidän suunnitelmiin. Yhteys Las Palmasin varakunniakonsuliin, joka lupasi tutkia asiaa. Saimme vastauksena, että viisumi hoituu Cape Verden satamaviranomaisten toimesta. Laitoimme Jatan kyselemään Pasito Blancon satamatoimistosta, että onko tietoa tälläisestä viisumiasiasta - käytännön järjestelystä välille Gran Ganaria - Cape Verde. Jatta tuli, ja kertoi, että on mentävä passit mukana toimistolle, jolloin Las Palmasin jokin polisiviranomainen myöntää viisumin puolessa tunnissa. Meidän konsulit pyysi informoimaan, että miten kävi näissä viisumiasioissa...<br />
<br />
17.11. oli lähtö. 22.11. saavuimme 850 mpk matkan jälkeen Baía da Palmeiraan. Ankkuroimme genakkeri ylhäällä, kun se oli juuttunut, eikä sitä saatu alas. Jorma laitettiin mastoon leikkaamaan naru puukolla poikki, niin tilanne rauhoittui. Kertasimme siinä aamuyöllä vielä purjehdusta, joka oli ollut vauhdikkuudessa vailla vertaa. Vene kulkee kuin juna, ja genaakkerin ansiosta työntyy aaltoonkin niin, että meno on vakaata.<br />
<br />
Baía da Palmeirasta siirryimme São Vicenten saarelle Mindelon 70000 asukkaan kaupunkiin, jossa odottelemme tuulia, sillä Atlantilla on tällä hetkellä tyyni säätyyppi. Noin 2000 mpk matka ei koneella onnistu. <br />
<br />
280 ARC-venettä starttasivat Las Palmasista 24.11. kohti Saint Luciaa, siellä jossain ne tuulia kyttäävät. <br />
<br />
Iloksemme totesimme, että suomalaisia on muitakin. Pääsimme vaihtamaan mielipiteitä ja kokemuksia. Calimera oli toinen vene, heidät tapasimme Kiilin kanavassa joskus kesällä. Katariina oli toinen venekunta. Jyväskyläläispariskunta viettää sapattivuotta purjehtien. Oli erittäin mukava tavata, ja saimme kannustusta jatkaa. Katariinasta saimme ruokaostoslistan, johon osittain tukeudumme, kun nyt käymme kaupassa täällä. Nyt kun varaudumme n. 15 vuorokauden ja 5 henkilön retkeen, niin muonitus ei ole helppo asia.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comMindelo, Cape Verde16.890618 -24.98082099999999216.8298405 -25.06150199999999 16.9513955 -24.900139999999993tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-11717689642023363182013-11-02T17:57:00.002+02:002013-11-02T17:58:18.678+02:00Osa 16: Lanzarote - Las PalmasKoitti se päivä, kun lähdimme Arrecifestä eteenpäin. Ilmat ovat olleet kesäisiä ja tuulet suotuisia. Reitti kulkee pitkin rannikkoa, lentokentän sivusta. Kyllä ihmeteltiin sitä lentokoneiden määrää - yksi kun laskeutuu, niin toinen nousee! Saari ei ole kovin suuri, mutta kyllä sinne turisteja tuntuu tulevan ja menevän. Osin haikeinakin katselimme, että onkohan seassa Finnairin koneita. Muistan joskus katselleemme lentokoneesta merelle - kun näimme purjeveneen, niin tuli tunne, että olisimmepa tuolla, ja nyt taas oli tunne, että olisinpa tuolla lentokoneessa. Välillä tuntuu, ettei missään ole hyvä olla!<br />
<br />
Seuraavana päivänä siirryimme heikossa tuulessa Marina Rubiconin suojiin. Satama oli nykyaikainen ja siisti turistikohde kaikkine liikkeineen ja palveluineen. Olimme kolme yötä, tapasimme muutaman suomalaisturistin ja heittäydyimme juttusille.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilz7MzrmcUYVOZk5q4_3Tc3kzNsq8bf9eFY6mz0tH0rzKotjeoso7oFVPXS412Ut24cKylYYNkFlguFzbjrMx3XnFms0bYjCkq6csV1VTWlBa9a_qZpSAADIY-1iGrJ_NRYHUuQMjcsKc/s1600/1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilz7MzrmcUYVOZk5q4_3Tc3kzNsq8bf9eFY6mz0tH0rzKotjeoso7oFVPXS412Ut24cKylYYNkFlguFzbjrMx3XnFms0bYjCkq6csV1VTWlBa9a_qZpSAADIY-1iGrJ_NRYHUuQMjcsKc/s1600/1.JPG" height="360" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Navigointipöytä</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxHKyRbeHwPqxctosbxD3NPcb1FffdZT2j_hHmbw7ZHTyZfb1Vsj3zFP-M5rChOAXjbxkuuNQhoPRf7fuwPnzICNovKxmeqNxJV6Taz1TfabGkMDgWHeHm2kHk-9y94jD_SrQ0NSyi_ME/s1600/2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxHKyRbeHwPqxctosbxD3NPcb1FffdZT2j_hHmbw7ZHTyZfb1Vsj3zFP-M5rChOAXjbxkuuNQhoPRf7fuwPnzICNovKxmeqNxJV6Taz1TfabGkMDgWHeHm2kHk-9y94jD_SrQ0NSyi_ME/s1600/2.JPG" height="360" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tulivuori ja kuu</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Sitten oli aika jättää Lanzarote ja siirtyä seuraavaan saareen, Fuerteventuraan. Puerto Del Rosario oli kohteemme, jossa ankkuroimme. Satamassa ei vieraspaikkoja. <br />
<br />
Aamulla jatkoimme matkaa. Gran Tarajal oli seuraava satamamme. Taas matka kulki lentokentän vierustaa, koska ne ovat meren rannalla. Koneita meni ja tuli niin, että kyllä ihmiset liikkuvat. Kyseessä oli pieni paikka, jossa tutustuminen jäi pelkkään kaupassakäyntiin ja hetken jutteluun suomalaisen yksinpurjehtijan kanssa. Hän oli Pieliseltä lähtöisin, ja kiertänyt yksin ja muiden kanssa maailman meriä. <br />
<br />
Olimme suunnitelleet lähdön aamulla klo 0600, jotta pääsisimme valoisan aikaan Las Palmasiin. Näin myös tehtiin - isopurjeen ja koneen voimin olimme Las Palmasissa klo 2000. Ensimmäisen yön olimme reception-laiturissa. Näin olimme taas uudessa saaressa. Ensimmäinen satama, minkä info varoittaa rotista ja torakoista! Pyysimme neljää vuorokautta - meille luvattiin kaksi, ja olimme kolme. <br />
<br />
Siellä oltiin ARC-veneiden seassa, joiden lähtö on 25.11. Jos joku sanoo, että 42-jalkainen vene on suuri, niin käyköön Las Palmasin satamassa näin marraskuussa, mieli varmaan muuttuu. Muutenkin tuntui, että se ei ole meidän paikka. Ihmiset kyllä osaa tuntea arvonsa näiden miljoonaveneiden seassa!<br />
<br />
Jatta oli alkanut selvittää muita satamia soitellen ja sähköpostilla. Meidän on ollut tarkoitus siirtyä Canarian eteläosaan ja etukäteen suositeltiin Mogania. Puerto De Pasito Blanco ilmoitti, että tilaa on, ja ollaan täällä nyt ainakin viikko. Mogan myös, mutta ei kelluvalla laiturilla.<br />
<br />
Huollamme hiljalleen venettä, sillä 13.11. tulee taas miehistöä, ja tarkoitus on jatkaa etelään Cabo Verdeen/Caribialle! Milloin lähdetään, taas riippuu kaikesta. <br />
<br />
Nyt on pari viikkoa "lomaa". On oma hommansa totutella tähän lämpöön tähänaikaan vuodesta, koska koko ikä ollaan oltu Suomen syksyissä ja pimeydessä.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comPasito Blanco, Las Palmas, Spain27.7481833 -15.62475810000000827.7446703 -15.629800600000008 27.751696300000003 -15.619715600000008tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-5575290719211717642013-10-20T12:13:00.004+03:002013-10-20T12:13:55.338+03:00Osa 15: Portugal - LanzaroteLauantaina 5.10. n. klo 11.00 alkoi purjehdus kohti Lanzarotea. Sää oli katsottu useaan kertaan ja totesimme, että nyt mennään. Tuulen suunnat ja voimakkuudet tulevat sattumaan viidelle seuraavalle vuorokaudelle niin, että pääsemme purjehtimaan kunnolla.<br />
<br />
Pääsimme merelle kauniin ja lämpimän sään vallitessa. Tuulta vain ei ollut tarpeeksi, että kolmen solmun nopeus olisi ylittynyt. Päätimme jatkaa ja totesimme, että oli hyvä, että pääsimme aloittamaan rauhallisesti ja pojat pääsivät tutustumaan veneeseen keveissä olosuhteissa.<br />
<br />
Arto Pyysalo on purjehtinut pienen ikänsä. Hän on tehnyn sukeltaja-/palomiesuran, ja on aloittamassa vapaaherran uraa elämänsä tässä vaiheessa. Jussi Luodolla on 46 vuotta merimiesuraa takana. Ei ole sellaista kolkkaa maapallolla, missä hän ei ollut käynyt. Miehet omistavat yhdessä H-veneen, parityö siis onnistuu. Reipashenkiset miehet astuivat remmiin.<br />
<br />
Ensimmäisenä päivänä klo 18.00 aloitimme vuorot: 6 h vahtia ja saman verran vapaata. Toisen päivän iltana 18.00-21.00 ja 21.00-24.00 vahdit, niin yövuoro lähti kiertämään. Tuulen voima alkoi nousta niin, että 8 solmun nopeus ylittyi ja matka taittui. Ensimmäinen vuorokausi kattoi 144 mpk ja siihen oltiin tyytyväisiä. Vaikka tuuli ei ollut mahdoton, niin jossain sitä oli, kun aalto oli 2-3 m luokkaa. Ennuste oli ollut 1-2m.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizRob0Dg_JNQ-u7UnKJwIoVRMNf6_ouPnW-9-MnhTFi6bXVATc8uYm87i0ex2TLNDGyAlLc-dl01SDRg8b6CrookqYNNZI1zoWPViXXb1IDXYoz63zUq55HHF-XNhO8pak0Yq_RScjRk0/s1600/131006_IMG_6638.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizRob0Dg_JNQ-u7UnKJwIoVRMNf6_ouPnW-9-MnhTFi6bXVATc8uYm87i0ex2TLNDGyAlLc-dl01SDRg8b6CrookqYNNZI1zoWPViXXb1IDXYoz63zUq55HHF-XNhO8pak0Yq_RScjRk0/s1600/131006_IMG_6638.JPG" height="360" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yövahti eli koravahti.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Toisena yönä tuuli tasaisen voimakkasti. "Rauhallinen" elämä ja nukkuminen ei tahtonut onnistua, vaikka kuinka vapaata oli. Totesimme, että keulan punainen ja vihreä yhdistelmälamppu ei palanut. Kaikki muut valot toimivat. Varavalot eivät siihen hätään löytyneet. Täällä yöt ovat todella pimeitä. Pimeys alkaa 20.00 ja päättyy 08.00, eli puolet on yötä ja puolet päivää. Ihmettelimme, että eikös kuukaan paista näillä leveysasteilla? No, pieni kuunsirppi löytyi myöhemmin, mutta Otava oli oudossa asennossa, kahva melkein vedessä! Onneksi laivaliikenne on hiljaista.<br />
<br />
Jossain vaiheessa autopilotti sanoi sopimuksen irti, eli jouduimme ohjaamaan käsin, pelkän astesuunnan mukaan. Päivällä se oli helppoa, mutta jos taivas oli pilvessä, niin ei saatu tähdistäkään apua. Ruorimies joutui oikeasti tekemään töitä. <br />
<br />
Seuraavana päivänä loppui kaasu. Yhdentoista kilon pullo oli kestänyt n. 3 kk. Onneksi oli päivä, niin vaihto onnistui, mutta uusi pullo oli 30 mm korkeampi kuin vanha! Onko kukaan kuullut tällaisesta? Ruorimiehen penkki ei mennyt kiinni, vaan jouduimme fylläämään sitä, että istuminen onnistui.<br />
<br />
Seuraavana päivänä oli tuulta reippaasti. Suurista mainigeista huolimatta sain tuuliperäsimen tekemään työtä. Se ei tahdo jaksaa pitää kurssia, jos maininki tulee hiukan takaa ja sivusta tuulen ollessa heikko. Aamuyö meni peräsimellä hyvin, ja homma helpottui ja pysyttiin sunnassa, eikä tarvinnut pelätä jiippiä. Pojat olivat todella helpottuneita, kun kuulivat ettei ruoriin tarvitse koskea. <br />
<br />
Oli sovittu, että viimeinen yö tehdään kolmen tunnin hukeja ettei ole liian rankkaa. Aamun valjetessa totesimme, että on mahtavat mainingit, ja aallot sekaisin, mutta tuuliperäsin vaan toimii, ja pitää meitä suunassa. On ne olleet nerokkaita ihmisiä, jotka sitä laitetta ovat suunnitelleet. 12 tonnia massaa ja 12.80 metriä pituutta pysyy suunnassa mokoman vehkeen ansiosta. Mistä se oikein tietää mihin me ollaan menossa?!<br />
<br />
Teimme 540 mailin matkaa tasan 4 vrk. Olimme tyytyväisä suoritukseen. Oli helppoa, mutta myös rankkaa, sillä eräänä yönä meidät "yllätti" tiukka tuulirintama. Arto ja Jussi saivat komennon kannelle. Käynnistimme koneen ja teimme kakkosreivin jotta saimme kulun turvalliseksi. Tässä vaiheessa oli vielä käsiohjaus, ja pimeys kumppanina, niin ei totisesti huraata huudettu. Päivänvalossa reivi säädettiin, sillä yöllä muutama köysi laitettiin mistä laitettiin.<br />
<br />
Aamulla 9.10. alkoi Lanzaroten vuoristomaisema häämöttää usvasta. Jos Gibraltar näytti mahtavalta, niin tämä oli vielä hurjempi. Julmat kivivuoret siellä täällä. Merestä ovat sinne työntyneet. Kertasimme menneitä päiviä porukalla, ja totesimme, että kertomista jää tästäkin reissusta. Jussikin totesi, että onhan se toista kuin työn tekeminen useita satoja metriä pitkässä tankkerissa.<br />
<br />
Isla ls Graciosan satamassa securite oli meitä vastassa, ja ilmoittivat, ettei tänne mahdu, menkää vaikka ankkuriin! Aikamme tiukkasimme, että pitää nyt maissa päästä käymään, niin saimme 2 h luvan kiinnittyä tankkauslaituriin. <br />
<br />
Pikainen kaupassakäynti, "maaolut", ja takaisin veneelle. Matkalla huomasimme toimiston, joka osoittautui satamatoimistoksi. Jatta keulaan kysymään, että eikö mihinkään mahdu yöksi. Siellä todella kohtelias herrasmies nyökytteli, ja näytti kuvaruudulta, että menkää tuohon laiturin päähän nyt, ja huomenna on lisää vapaata. <br />
<br />
Rannassa paikallinen Securitaksen mies häätää saapuvia veneitä merelle kaikkinen pamppuineen ja käsirautoineen, mitä hänen vyöllään roikkui. Kyllä ihmeteltiin herran toimintaa. Jatta myöhemmin sai hänet jo hymyilemään!<br />
<br />
Pojat olivat tyytyväisiä kun kuulivat uutiset, että paikka löytyi kaikesta huolimatta. Päivä jatkui päällikön puhuttelulla ja iltaruokailulla, muistellen matkan tapahtumia. <br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXGKcC6lvA5MaxDSq1TMwCK_Ve7pWou4SL1xN-6tzUgZZ4Ij3KTif_JFSZmwrYqDkUiDJIj1VJ0VY71vX0Ha85k752d75-2Azp9pL1JnnYjlsvs5Fbg1WgctvupytKLyDKpqYjfQxt9AA/s1600/131009_IMG_6647.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXGKcC6lvA5MaxDSq1TMwCK_Ve7pWou4SL1xN-6tzUgZZ4Ij3KTif_JFSZmwrYqDkUiDJIj1VJ0VY71vX0Ha85k752d75-2Azp9pL1JnnYjlsvs5Fbg1WgctvupytKLyDKpqYjfQxt9AA/s1600/131009_IMG_6647.JPG" height="360" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Päällikön puhuttelun jälkeen ei miehistö mennyt tämän murheellisemmaksi!</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Olimme satamassa kaksi yötä, hinta 22 euroa. Vesi, suihku, wc, mutta ei sähköä. Tämä on halvin matkan aikana kohdattu satama, jos ei lasketa ankkurointia.<br />
<br />
Jussi on pyytänyt talonmiehen paikkaa, jos vene jää joskus satamaan ilman meitä. Tai sitten ottopojan hommaa. No, asiat ovat käsittelyssä, menevät varustamon kokouksiin! Arto sanoi, soittele jos tarviit hyvvää miestä, täs siul on sellainen. Tosi on.<br />
<br />
Arto ja Jussi aloittivat paluun 12.10. lennolla Madridiin, josta junalla Malagaan, mistä Arto jatkaa Kinskin kanssa Suomeen sitten joskus. Jussi jää talviasunnolleen kevääseen asti, sitten palaa Suomeen. Näin ne seikkailut jatkuvat!<br />
<br />
Vuokrasimme Arrecifessa auton saarikierrosta varten. Kyllä maisema on näkemisen arvoinen. Turha sitä on sanoin yrittää kuvata. Puhukoot kuvat sen puolesta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj36cwI13_XyeNYmoMjWog1pmLF8zeISVmliuyTtcHYTpB9PJRaaQK6PRKHUXm7KxKDLaesX9ekkX6SwOx2HfNotI9crs6Kl5UKAiE9ZvLWzx9slhhjT5EqsofhZPrfWbS3UaD7b9_FHa0/s1600/131015_1315_keskiosasta_saarta.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj36cwI13_XyeNYmoMjWog1pmLF8zeISVmliuyTtcHYTpB9PJRaaQK6PRKHUXm7KxKDLaesX9ekkX6SwOx2HfNotI9crs6Kl5UKAiE9ZvLWzx9slhhjT5EqsofhZPrfWbS3UaD7b9_FHa0/s1600/131015_1315_keskiosasta_saarta.jpg" height="360" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Keskiosasta saarta</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Ihmisen sitkeyttä osoittaa, miten tännekkin on kaivauduttu asumaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqnzhDaEYlZlOi3VnRItSOOpxqSxWzoUoGr5g8ggK330Klm0uz1HqjTYc62cwZCqhR2n7UDEsVeAdBlQNOHpw0EIgKYzDvw8ULagcUzuoN-l78bCs8HAEoQwQbCOzMeITFydLd5R6opFY/s1600/131015_1215_meri.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqnzhDaEYlZlOi3VnRItSOOpxqSxWzoUoGr5g8ggK330Klm0uz1HqjTYc62cwZCqhR2n7UDEsVeAdBlQNOHpw0EIgKYzDvw8ULagcUzuoN-l78bCs8HAEoQwQbCOzMeITFydLd5R6opFY/s1600/131015_1215_meri.jpg" height="400" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tuolta jostain tultiin!</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Vihreys on harvassa. Omalla tavallaan on kaunista kaikki se, mitä luonto on tehnyt. Ei siihen ihminen koskaan pysty, vaikka mitkä vehkeet ja koneet on käytössä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwt7gA2KdyfpePZI9FUuQIzZDMGtB3pkeFJaJMot34vygZigj4SBcCuMxOFKZBs-NjnDuvMCIj-m0HMDB4EyO2Ift16gRATk5qFGYstwDqRzZxH4MY4B8SxDhKPOchaEi2Iw_Zb9IsrVs/s1600/131015_1101_isla_la_graciosa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwt7gA2KdyfpePZI9FUuQIzZDMGtB3pkeFJaJMot34vygZigj4SBcCuMxOFKZBs-NjnDuvMCIj-m0HMDB4EyO2Ift16gRATk5qFGYstwDqRzZxH4MY4B8SxDhKPOchaEi2Iw_Zb9IsrVs/s1600/131015_1101_isla_la_graciosa.jpg" height="400" width="640" /></a></div>
<br />
Kaikki kunnia ja kunnioitus niille menneille sukupolville, jotka tämänkin saaren ovat asuttaneet! Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comArrecife, Las Palmas, Spain28.961573 -13.55151599999999228.9337895 -13.591856499999992 28.989356500000003 -13.511175499999993tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-47133604512810349202013-10-12T20:36:00.001+03:002013-10-12T20:36:21.761+03:00Osa 14: Gibraltar, ja elämää AlbufeirassaAamutoimien jälkeen Jatta lähti selvittämään sataman hintoja. Syksyllä on halvempaa ja lokakuussa hinnat tulee alas, koska sesonki on ohi. Tämä satama on melkein täysi, koska esim. lokakuussa meidän vuorokausihinta on 12.88 +alv. Kuukauden voisi pitää 344,27 eurolla. Eli tämä on meille kohtuuhintainen tukikohta, sillä välin kun odotamme miehistöä.<br />
<br />
26.9. suuntasimme rannalle, koska satamassa ei ollut tuulen värettäkään ja lämpöä 25-30 astetta. Kohti vanhan kaupungin uimarantaa. Ihmisiä on pilvin pimein, ja he ovat tietysti jo hiukan vanhemmansorttisia. Mereltä sentään kävi tuuli, ettei se hikoilu ollut aivan tolkutonta. <br />
<br />
Meriveden lämpötila oli n. 24 astetta, ei siellä kylmä tullut. Täällä on kaikki virikkeet: sukellus, varjoliidot, pikaveneiden kyyditykset ja luolastojen risteilyt. Portugalin rannikko on kuin reikäjuustoa, isompaa ja pienempää aukkoa koko rantatörmä täysi.<br />
<br />
Pois tullessa syötiin omeletit. Palasimme veneelle kävelykatujen kautta, kello oli 19.00. Suihku ja tyttärelle sähköposti, ja homma oli taas yhden päivän osalta paketissa.<br />
<br />
Herätys 27.9. ja pikainen aamulenkki tuoreita sämpylöitä hakemaan. Ei ehtinyt päivä paljoa edetä, kun pilvet nousi ja alkoi tuulla ja sataa. Se siitä helteestä. Tuli toimistopäivä. Pienen sadetauon aikana käytiin marinan receptionin kautta varaamassa auto seuraaville päiville, 79 euroa kahdelta päivältä on kohtuuhinta. Nyt sitten mietimme mennäänkö länteen, itään vai pohjoiseen. Illalla sade taukosi niin, että tehtiin kävelykierros vanhaan kaupunkiin. Kyllä siellä elämää on, ja porukkaa riittää, oltiin kuulevinaan suomen kieltäkin.<br />
<br />
Jatkamme satamaelämää, koska täydennysmiehien lento Malagaan on 1.10. Osa majottuu Fuengirolaan koko talveksi, mutta lähtevät meidän kanssa heittämään keikan sinne Kanarian suuntaan. Tilasimme Iridium-sateliittipuhelimen, SIM-kortin, ristisanatehtäviä, pari Etelä-Saimaa-lehteä, lenkkimakkaraa ja hapankorppuja!<br />
<br />
28.10. ilma on jo parempi, ja iltapäivällä auton vuokraus. Aloitamme autoilevan turistin elämän.<br />
<br />
Länteenhän sitä lähdettiin, kohti Euroopan lounaisinta kohtaa. Cabo de São Vincente, tai englantilaisittain Cape St. Vincent on tämä majakka ja majakkaniemi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAXRcwIJpj8cWOkMHqeieUeOc4pu7m0PhEmNlIvoK6HcH7qliZ1oPKIE4We6K4RwraqSrwCHvctoiu1zBXsfkeBvKDG4KAxcy_sK5ciBK6rWuvHeALEMWF27zIdwJSZjAeCmDNdf1VFfo/s1600/IMG_6572.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAXRcwIJpj8cWOkMHqeieUeOc4pu7m0PhEmNlIvoK6HcH7qliZ1oPKIE4We6K4RwraqSrwCHvctoiu1zBXsfkeBvKDG4KAxcy_sK5ciBK6rWuvHeALEMWF27zIdwJSZjAeCmDNdf1VFfo/s1600/IMG_6572.JPG" height="282" width="400" /></a></div>
<br />
Paikan mainoksessa lukee, että Euroopan voimakkain majakkalamppu linnoituksineen on täällä. Kyllä paikka teki syvän vaikutuksen jyrkkine kallioseinämineen. Tuli tunne, että maa loppuu tähän, ja meri ja sen vesi hallitsee siitä eteenpäin. Maan pinta-alasta on 60 % on 1,6 kilometriä syvää merta! Kuten Philip Ball on huomauttanut, meidän pitäisi planeettaamme kutsua Vedeksi eikä Maaksi! <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcwBXU1fYNmdkGhgjekRcQ4pHHvhwNj9wJaRH5P6KtrOoqwwaHw2IcPmYbf9jkOThS_sFqJEfNnIPb9472ojPJ8gNOQvpSvSrzDQ3S8lSS5-6kT2zc_BWs3gsW9Kxi5Smi-zlJUZs7kIo/s1600/IMG_6569.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcwBXU1fYNmdkGhgjekRcQ4pHHvhwNj9wJaRH5P6KtrOoqwwaHw2IcPmYbf9jkOThS_sFqJEfNnIPb9472ojPJ8gNOQvpSvSrzDQ3S8lSS5-6kT2zc_BWs3gsW9Kxi5Smi-zlJUZs7kIo/s1600/IMG_6569.JPG" height="400" width="640" /></a></div>
<br />
Pikainen käynti paikallisessa museossa, ja Ponta de Sagres -niemen kautta veneelle. Tällä alueella näyttivät Euroopan lainelautailijat ja muut sen alan harrastajat kokoontuvan. Oli liikkeet ja sen alan yritykset edustettuina. <br />
<br />
Kaupassa huomattiin, että eivät olleet eläkeläiset valtaosana, vaan huivipäiset ja muuten muodikkaat nuoret. <br />
<br />
Varmaan 50 metriä korkeat kalliot ja niiden välissä olevat hietikot muodostavat sellaiset aallot, että alta pois.<br />
<br />
Koitti seuraava aamu ja lähdimme kohti itää ja Espanjaa. Sevillasta suunta etelää kohti Cadizia ja Gibraltaria. On nopeata matkustaa lähes 60 solmun nopeudella moottoritietä. <br />
<br />
Jos teki lounaiskärki vaikutuksen, niin tämä salmi ja sen vuoristo mykistivät. On siinä ollut luojalla luomista, että on saanut paikalleen ne kaikki kivet sun muut lohkareet. Piti parikertaa ajaa ympyrää ennenkuin uskaltautui tulliin, jossa tullimies katsoi passit ja kysyi, että eikö kaikki suomalaiset ole hoikkia, ja taputti vatsaansa. Mitä lie sitten tarkoittanut? <br />
<br />
Lentokentän läpi ajoimme Gibraltarille, joka on Britannian aluetta kaikkine apinoineen. Britannia hallitsee aluetta kuulemma niin kauan kuin on apinoita. Sisäpiiritietojen mukaan niitä tuodaan sinne salaa vuosittain lisää. Täältä löytyi myös majakka, viime sotien muistomerkkeineen. Puolalaisilla on ollut jokin ensirooli Gibraltarin sotaisassa historiassa. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhg0AfxSBATPW96r_ZpJ6-uvcodSwA2QiJ1Qjmi0r0EPGd9OL7r7YvC3-2lXJryZbDYduds6xLcvEmKHz6WbYG9D9Pe29c_W1pVUR4h3DV_UEcP6jD7dnOojnC3goYcNXioxa9U_Jp33HM/s1600/IMG_6629.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhg0AfxSBATPW96r_ZpJ6-uvcodSwA2QiJ1Qjmi0r0EPGd9OL7r7YvC3-2lXJryZbDYduds6xLcvEmKHz6WbYG9D9Pe29c_W1pVUR4h3DV_UEcP6jD7dnOojnC3goYcNXioxa9U_Jp33HM/s1600/IMG_6629.JPG" height="400" width="640" /></a></div>
<br />
Koko miljöö ja sinne rakennetut tunnelit, niin kuin tietkin ovat kyllä maksaneet, kuten myös vaatineet suunnittelua. Itse Gibraltarin "kaupunki" on täyteen ahdettu korkeita kerrostaloja kaikkine Englannin lippuineen. Ei kyllä viihtyisyydellään hurmannut. Varmaan Englannin valtio on ostanut liput jokaiseen taloon ja ikkunaan. Oli niitä niin paljon, että ei ollut epäselvää ketä täällä oli ja eli.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3YK2ZgjbfifFO5PyV3SH_mSXZubSiQRUHNRJCdpN9YC4Ceh-kkotJP0omoB86bx_9Qu-77TLBeaVD_sezmAZnBa1GWdjAWatt9zOsmf-5pw-V6Za9tJYwu29TezTDKFw0CJ7PxuFEj3E/s1600/IMG_6613.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3YK2ZgjbfifFO5PyV3SH_mSXZubSiQRUHNRJCdpN9YC4Ceh-kkotJP0omoB86bx_9Qu-77TLBeaVD_sezmAZnBa1GWdjAWatt9zOsmf-5pw-V6Za9tJYwu29TezTDKFw0CJ7PxuFEj3E/s1600/IMG_6613.JPG" height="300" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmYexfMPD01KDXkgr0_bdSxSN1q9bdJdnojz8fiqXwFd_VsgxlzsGSPJklMY-DgvIvwz1kWpJrwDK_Y9ZA478s5GXyrEkpHzv-CHw31esOfDGLFn_leQtCdir2XPqr_diwQ5hqOrgP84A/s1600/IMG_6614.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmYexfMPD01KDXkgr0_bdSxSN1q9bdJdnojz8fiqXwFd_VsgxlzsGSPJklMY-DgvIvwz1kWpJrwDK_Y9ZA478s5GXyrEkpHzv-CHw31esOfDGLFn_leQtCdir2XPqr_diwQ5hqOrgP84A/s1600/IMG_6614.JPG" height="296" width="400" /></a></div>
<br />
Matka Gibraltariin oli suunniteltu niin, että lähdetään ja katsotaan miten käy ja aika riittää. No se moottoritienopeus ei riittänyt päiväkeikkaan, vaan lähdettiin etsimään yösijaa. <br />
<br />
Palasimme lentokentän läpi mantereelle ja Espanjaan. Oltiin lähdetty Portugalista, Espanjan kautta Brittien valtakuntaan ja taas palattiin Espanjaan. Lähistöltä ei löytynyt majataloa eikä muutakaan yösijaa. Aloitimme paluun moottoritietä kohti Cadista ajatellen, että kai sieltä joku motelli tulee vastaan. Ei tullut. Ajoimme ja ajoimme ja tunnelma tiivistyi. Totesimme, että kun ensimmäinen sängyn kuva on tien varressa, niin se katsotaan. Noin 50 kilometrin jälkeen sellainen tuli. <br />
<br />
Löytyi pieni kylä, Alcalá de los Gazules. Sieltä löytyi hotelli 25 eurolla per henkilö. Siisti huone. Oltiin ainoat asiakkaat. Vastaanotossa ei puhuttu kuin Espanjaa, mutta kaikki selvisi. <br />
<br />
Oli outoa: huone, televisio, wc, kylpyamme ja puhtaat lakanat. 98 yötä oli nukuttu veneessä! Onhan veneessäkin puhtaat lakanat, mutta silti. <br />
<br />
Tavarat huoneeseen ja kylää katsomaan. Alkoi sataa vettä ja mentiin baariin. Tilattiin valkoviinit ja toisetkin, kun totesin siinä kosteassa ilmassa, että meillä on huone, ja telkkari ym., ja istutaan täällä sateen keskellä, mikä vika meissä on? Ollaanko jo "vesittymässä"?<br />
<br />
Menimme kioskin kautta hotellille, johon oltiin sovittu syöminen. Meille oli katettu pöytä erikseen ja palvelu oli hyvää, kuten oli ruokakin. Italian kinkku, juusto ja salaatti valkoviinillä. Iltapala oli siinä.<br />
<br />
Ilmat ovat muuttuneet epävakaiksi. Menomatkalla Gibraltariin oli ulkolämpötila auton mittarissa 28 astetta ja tullessa 23. Ei siis kylmää, mutta ei hellettäkään. Nämä kolme viimeistä päivää on välillä satanut, ja välillä taas ei. <br />
<br />
Taas 60 solmun nopeutta kohti Albufeiraa, jossa piti olla 15.30.<br />
<br />
Moottoritie oli hyvässä kunnossa ja liikenne joustavaa. Huomion arvoista oli, että sadekuuron sattuessa kaikki pudottivat nopeutta. Kukaan ei ajanut jääräpäisesti 120 km/h.<br />
<br />
Tiistaina 1.10. Jatta lähti etsimään kampaamoa, koska ei Sevillan parturiin ehditty. Arska soitti Malakasta, että täällä ollaan, ja linja-autolla tulevat Faroon perjantaiaamuna. Meillä oli pari päivää aikaa huoltaa venettä. <br />
<br />
Päätin pitkän harkinnan jälkeen vaihtaa polttoainesuodattimet. Ensiosuodatin oli helppo homma, mutta koneen kupeessa toinen oli hankalampi. Harkinnan jälkeen kumpikin tuli vaihdettua. Ilmaus oli minun ensikokemus tälle moottorille, ja siinä sitä tuskaa olikin. Teetti työtä, ja vaati hikeä, ja manauksiakin. Lopulta onnistui, ja soitto koneen kunnostajalle Mikkeliin, että mikä se tekniikka on, ei se voi olla näin vaikeata. No, nyt on ohjeet, ja odotetaan seuraavaa kertaa, miten sitten käy.<br />
<br />
Keskiviikkona koitti konehuoneen puhdistus, löpön hajut pois. Päivä meni pienissä hommissa.<br />
<br />
Torstaina korjasimme vessan valon ja kunnostimme välijohdon, jolla voi syöttää aggregaatista sähköä veneeseen. Laitoimme kumiveneen kasaan, koska se vie kannella tilaa, ja aiheuttaa liikkumiselle haittaa. <br />
<br />
Vuokrasimme auton klo 15.00 ja lähdimme juomavesien ostoon. Soitimme Artolle, mikä on tilanne, ja selvitimme, että heidän linja-autonsa on Farossa 02.00 perjantaiaamuna. Luvattiin olla vastassa. Tätä varten auto vuokrattiin uudelleen.<br />
<br />
Perjantaiaamuna 02.00 oltiin vastassa Faron linja-autoasemalla: Arto Pyysalo ja Jussi Luoma saapuivat Malagasta miehistöksi. Perjantai huilattiin ja katseltiin paikkoja sekä Albufeiraa.<br />
<br />
Lauantaina lähdemme merelle, ja nyt on edessä noin viisi päivää purjehdusta. Otimme suunnan Lanzarotea kohden, matkaa n. 520 mpk. Tällä hetkellä tuuli on heikko, mutta myötäinen. Sääikkuna lupaa hyvää purjehdusilmaa. Päiväkirjan päivitykset jatkuvat, kunhan olemme taas nettiyhteydessä. Meillä on Iridium-sateliittipuhelin jolla voidaan ottaa tarpeen tullen yhteyksiä.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comAlbufeira, Portugal37.0890719 -8.24787960000003336.9877714 -8.4092411000000329 37.1903724 -8.086518100000033tag:blogger.com,1999:blog-2576014751440729390.post-38400491556496590422013-09-29T21:04:00.001+03:002013-09-29T21:04:07.080+03:00Osa 13: Lagos - AlbufeiraLähdimme Lagosista viiden vuorokauden oleskelun jälkeen kauniissa säässä. Lasku oli 301 euroa! Olihan siellä siistiä, turvallista, jne, mutta silti.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizy5NXN-3CFz1ydTSkINTpgsRpZqWPxztCONzsonwAZ-kgcpotuGam5uwz3H_d5mpLRSsXu7VGdvqHr3aX5hSwx385Xq5C7T6J4rIuxhM54frRA1XgT0_9flFm-ly5DNouuWe2pPoWvwI/s1600/IMG_6506.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizy5NXN-3CFz1ydTSkINTpgsRpZqWPxztCONzsonwAZ-kgcpotuGam5uwz3H_d5mpLRSsXu7VGdvqHr3aX5hSwx385Xq5C7T6J4rIuxhM54frRA1XgT0_9flFm-ly5DNouuWe2pPoWvwI/s1600/IMG_6506.JPG" height="300" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lagosin suojaisa hiekkaranta.</td></tr>
</tbody></table>
<br />Marina mainosti parin mailin päässä olevaa Alvoria turvalliseksi ankkuripaikaksi. Suuntasimme sinne "säästämään". Emme ole vielä kuluneesta kolmen kuukauden jaksosta tehneet tilinpäätöstä, mutta määrättyyn budjettiinhan näiden kustannusten pitää asettua. Vararahasto on sitten vararahasto, ja asia erikseen.<br /><br />Saapuessamme Alvorin joensuistoon ajettiin hiljaa sisemmälle ja huomattiin, että on korkean veden aika, ja vain 4-5 metriä vettä. Kartta lupasi 2 metriä, ja ajattelin, että onhan siinä varmaan varaa. No, sitten vesi alkoi laskea, ja virtauksia oli sinne ja tänne. Ankkurissa poukkoiltiin kuin pässi narussa. Pakko oli siirtyä toiseen paikkaan. Poiskaan ei päässyt, kun syvyys näytti 2.5 metriä. <br />Ankkuroimme ja yö meni.<br />
<br />
Seuraavana päivänä siirryimme korkean veden aikana pois muiden veneiden seasta, ja otimme lisää ankkuriliukumaa. Alla oli mutapohja ja pito oli mitä oli. No, seuraava laskuvesi tuli, ja taas virtaamat tuulen kanssa ajoivat veneen niin matalaan, että se seisoi kölistään mudassa. Taas siirsimme hiukan ankkuria, ja pari yötä meni hyvin, kun olimme joen keskikohdassa.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWwIcRqV0O_H72KdQ2xfm4IKOx6HGx5HrDoUsATtqyRO_ghxlDoTGnpbgPchyphenhyphen2EyqhCNlgxxuSzDe0FpKgcP8vApUjO6aJTYpTU4YRkEHB8plIggiTZoSrMtmhLFIhevqOs4GJyMUJtvk/s1600/IMG_6525.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWwIcRqV0O_H72KdQ2xfm4IKOx6HGx5HrDoUsATtqyRO_ghxlDoTGnpbgPchyphenhyphen2EyqhCNlgxxuSzDe0FpKgcP8vApUjO6aJTYpTU4YRkEHB8plIggiTZoSrMtmhLFIhevqOs4GJyMUJtvk/s1600/IMG_6525.JPG" height="360" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aida ankkurissa Alvorissa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />Kävimme kumiveneellä ostoksilla Alvorissa. Pieniä ampiaisia oli ollut koko ajan veneessä, mutta ne kävivät pistelemään vasta viimeisenä päivänä. Siinä vaiheessa totesimme, että nyt täältä pois. En suosittele Alvoria kuin nostoköliveneille tai korkeintaan 1,50 metrin syväyksille, vaikka on kuinka halpaa. Paikka on stressaava. Yksi katamaraani ajoikin hiekalle, ja oli siellä kuivilla laskuveden aikana - ei heilunut eikä huojunut.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgS-gBleSJQGEMDSxlGQLpftDUxO5AW0-ODlxRtOHRF7ySZKfJHEkBnnByT2pws7DQxwXdEmPHzI4QrHMUs_WdpNz9RNFwqJqi7ph8awTsDo_G7N3KWwYcPabN4VkwbchsIPAgHVXz5KaQ/s1600/IMG_6529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgS-gBleSJQGEMDSxlGQLpftDUxO5AW0-ODlxRtOHRF7ySZKfJHEkBnnByT2pws7DQxwXdEmPHzI4QrHMUs_WdpNz9RNFwqJqi7ph8awTsDo_G7N3KWwYcPabN4VkwbchsIPAgHVXz5KaQ/s1600/IMG_6529.JPG" height="360" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Laskuveden hiekkaa ja jumiutunut katamaraani.</td></tr>
</tbody></table>
<br />Portimão oli seuraava etappi, ja sinne oli matkaa noin 5 mpk. Paikka oli viimeisen päälle hieno. Hotellien keskellä marina, missä sähköautot ajelivat ja kuljettivat hotellivieraita sinne sun tänne. Laitureissa oli tilaa, kun ei ole sesonki enää täälläkään. Turistikohde, mutta rauhallinen sellainen, ja kaikki mitä ihminen tarvitsee, eikä niin hirveän kallis.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCOAV8Qunud41awZ0tf-h0HtIeiOd1qr4wAfp_m589VqVhP0fNxFboaDjV4XNKCuz_yei5FYZQbsZdZ5YzsvJQWWZqLSFYP3QXATjtf_JCGIbzl6XvO4L0E_R82bf57dV58yazCNI56w4/s1600/IMG_6554.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCOAV8Qunud41awZ0tf-h0HtIeiOd1qr4wAfp_m589VqVhP0fNxFboaDjV4XNKCuz_yei5FYZQbsZdZ5YzsvJQWWZqLSFYP3QXATjtf_JCGIbzl6XvO4L0E_R82bf57dV58yazCNI56w4/s1600/IMG_6554.JPG" height="360" width="640" /></a></div>
<br />Täällä on matkat lyhyitä, kunhan ei lähde oikomaan, niinkuin tehtiin yhdellä apteekkireissulla. Oikaisimme yhden matkailuautoparkin ohi, eli kierrettiin varmaan kymmenkertainen matka, ja taas ei tiedetty suuntia, ennen kuin löytyi meri. Nyt saan kuulemma oikoa itse, mutta Jatta ei lähde mukaan.<br /><br />Kymmenen mailin purjehtimisen jälkeen olemme Albufeirassa, ja nyt sellaisessa altaassa, mihin ei tuuli pääse kallioporallakaan. Olemme taas hotellien keskellä, ja eivät vie virratkaan.<br /><br />Meillä on reilu viikko aikaa siihen kun seuraava miehistö tulee mukaan. Madeiran suuntaan pitäisi siirtyä, jotta kesäkelit jatkuisivat. Tämän takia emme aja Gibraltarille kiivaasti - matka takaisin Madeiran suuntaan vaan pitenee. <br /><br />Meidän mittapuun mukaan on edelleen hellekelit: vesi 22 astetta ja ilma päivisin 24-26, ei siis valittamista.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06474257609423465440noreply@blogger.comAlbufeira, Portugal37.0890719 -8.24787960000003336.9877714 -8.4092411000000329 37.1903724 -8.086518100000033